Uusi tietotekniikka uhkaa Aasian itsevaltiaita



Vapaa tiedonkulku on jo pitkään ollut yksi diktatuurien pahimmista vihollisista. Uuden tietotekniikan mukanaan tuomat mahdollisuudet nakertavat nyt hallitusten tiukkaa sensuuria monissa Aasian maissa, ja suuntauksen uskotaan vain voimistuvan tulevaisuudessa.


Oppositiovoimat toisinajattelijoista aseellisiin vapautusliikkeisiin käyttävät Internetiä hyväkseen kamppailussaan viranomaisia vastaan. Monet hallitukset on yllätetty "housut kintuissa", ja suuntaus on pakottanut ne puolustuskannalle.

Internetin vaikutusten uskotaan olevan suurimmat Kiinassa. Sekä maan rajojen sisä- että ulkopuolella asuvat toisinajattelijat ovat jo pystyneet rakentamaan kymmeniä kanavia, joilla välittää sanomaansa sähköisesti suurelle yleisölle.

Tavoitettavissa oleva vastaanottajakunta kasvaa nopeasti. Kiinassa myytiin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 2,8 miljoonaa kotitietokonetta, ja noin 2,4 miljoonan kiinalaisen arvellaan käyttävän Internetiä.

Nämä määrät kasvavat nopeasti. Kyselyt osoittavat, että kotitietokoneet ovat Pekingin, Shanghain ja Kantonin kaltaisten suurkaupunkien keski- ja yläluokalle kulutustavaroiden ostoslistojen kärjessä. Asiantuntijat arvioivatkin, että kahden vuoden päästä yhdeksällä miljoonalla kiinalaisella on mahdollisuus käyttää Internetiä.

Valvonta epäonnistunut

Kiinan johdolle uusi tietotekniikka on kaksiteräinen miekka. Hallitusta huolestuttaa se, että Internet uhkaa heidän monopoliaan tiedonvälityksessä.

Samaan aikaan johtajat kuitenkin tiedostavat, että kiinalaisten on pysyttävä uuden tietotekniikan kyydissä selvitäkseen yhä kovemmasta kansainvälisestä talouskilvasta.

Hallitus kannustaakin siksi kiinalaisia ostamaan tietokoneita ja panostaa paljon resursseja tietojenkäsittelyn opettamiseen kouluissa ja yliopistoissa. Samaan aikaan se pyrkii parhaan kykynsä mukaan estämään kansalaisia saamasta Internetistä käsiinsä "häiritsevää" materiaalia.

Kaikkien Internetiin haluavien kiinalaisten on esimerkiksi käytettävä verkkoa valtion omistaman teleyhtiön kautta. Firmassa työskentelee satoja teknikkoja, joiden ainoa tehtävä on etsiä Internetistä "epätoivottua" aineistoa ja estää kiinalaisten pääsy käsiksi siihen.

Kuluneen vuoden aikana on käynyt kuitenkin selväksi, ettei sensuurin kiertäminen ole vaikeaa. Eräs toisinajattelijaryhmä on jopa onnistunut julkaisemaan verkossa säännöllisesti aikakauslehteä.

Monet toisinajattelijat sanovat, että heillä on jo ollut suurta hyötyä Internetistä. Tietoverkon ansiosta eri puolilla Kiinaa asuvat toisinajattelijat ovat voineet ensimmäisen kerran pitää yhteyttä keskenään ja olla kontakteissa myös ulkomaisiin ryhmiin ja järjestöihin.

- Emme enää joudu toimimaan yksittäin kukin tahoillamme. Jos pystymme muodostamaan yhteisen rintaman, vaikutusvaltamme kasvaa huomattavasti, sanoi demokratialiikkeen veteraani Gao Hongming hongkongilaisen South China Morning Post -lehden haastattelussa.

Kenraalit peloissaan

Internetin merkitys on kasvussa myös muissa Aasian itsevaltaisissa maissa. Esimerkiksi Malesiassa sadattuhannet ihmiset etsivät Internetistä lisätietoa entisen varapääministerin Anwar Ibrahimin kiistoja herättäneestä oikeudenkäynnistä.

Malesialaiset huomasivat nopeasti, etteivät hallituksen valvomat viestimet kertoneet koko totuutta oikeudenkäynnistä. Internet on ollut ainoa kanava sensuroimattomaan tietoon, koska Malesian hallitus on pyrkinyt peukaloimaan myös ulkomaisten viestimien raportointia oikeudenkäynnistä.

Kaakkois-Aasian tiukin diktatuuri Burma on ainoa alueen maa, joka pyrkii suoraan kieltämään Internetin käytön. Sotilashallitus on määrännyt 15 vuoden vankeusrangaistuksen jokaiselle, jolla on luvatta hallussaan Internetin käyttöön soveltuva tietokone.

Vietnamissa hallitus pyrkii valvomaan Internetiä samaan tapaan kuin Kiinassa.

Filippiineillä maan kielletyn kommunistisen puolueen jäsenet saavat Internetin kautta tietoa puolueen päämajasta Hollannista. Filippiinien demokraattisesti valittu hallitus ei ole pyrkinyt peukaloimaan tietoverkkoa, vaikka kommunistit ovat taistelleet asein hallitusta vastaan 20 vuotta.

Asiantuntijat arvioivat, että hallitukset joutuvat ajan mittaan hyväksymään Internetin. Itsevaltaista Singaporea pidetään usein esimerkkinä tästä. Siellä hallitus suhtautui verkkoon aluksi kielteisesti, mutta huomasi pian, ettei sitä voi valvoa vahingoittamatta huipputekniikkaan suuntautuneen maan taloutta.

Nyt Internet on Singaporen ainoa vapaa keskustelufoorumi.

STT-IA
22.1.1999


ULKOMAAT -SIVULLE