Heinonen pitää Wassenaar-sopimusta valitettavana

Suomi ja 32 muuta valtiota allekirjoittivat viime vuoden lopulla ns. Wassenaar -sopimuksen, jolla säädellään mm. asekauppaa. Sopimuksella pyritään myös säätelemään voimakkaimpien tiedonsalausmenetelmien kontrollia. Wassenaar -sopimus on aiheuttanut suurta kohua Internetin käyttäjissä, joiden mukaan tiedon salaus kuuluu ihmisoikeuksiin.

Wassenaar-sopimuksen synty pohjaa kylmän sodan aikoihin. Tuolloin länsimaat rajoittivat monenvälisen vientivalvonnan koordinaatiokomitean (COCOM) puitteissa korkean teknologian vientiä Neuvostoliittoon ja sen liittolaisiin.

COCOM:in jäsenmaiden lopetettua järjestön toiminnan ne perustivat uuden monikansallisen järjestelmän, joka tunnetaan nykyään Wassenaar -sopimuksena.

Internet-kansan tietoisuuteen Wassenaar -sopimus tuli 3. joulukuuta 1998, kun Wassenaar -sopimuksen puitteissa sovittiin myös tiedon salaukseen käytettävien ohjelmien vientirajoituksista.

Opetusministeriltä sympatiaa nettikansalle

- Wassenaar- ratkaisu on mielestäni valitettava, ja haittaa nimenomaan suomalaisen osaamisen tuotteistamismahdollisuuksia, Heinonen vastasi avoimesti asiasta chatissa esitettyyn kysymykseen.

Ministeri sai vastattavakseen luonnollisesti suuren määrän hallinnonalaansa liittyviä kysymyksiä, alkaen pienten koulujen kohtalosta. Käsitellyiksi tulivat myös mm. opintotukiasiat, korkeakouluopetus, pakkoruotsi ja osin ministerin yksityiselämäkin. Helsingin vuoden 2006 olympiahanke oli yksi kysytyimmistä aiheista.

KOK:n toimintatavoissa kirkastamisen varaa

Suomen hakukomitean työlle Heinonen antoi tunnustusta.
- Hakijat ovat tosissaan, ja tehneet vakavaa työtä kisojen saamiseksi ja järjestämiseksi. Sitä työtä pitää mielestäni kunnioittaa, hän sanoi.

KOK:n suomalaisjäsen Pirjo Häggmanin eroa olympiakomitean jäsenyydestä Heinonen piti kunnioitettavana.

- Mielestäni hän teki oikean ja kunnioitettavan ratkaisun, kun erosi kantaen vastuuta siitä, että Suomen olympiahanke ei kärsisi asian saaman kohun takia kohtuuttomasti, Heinonen arvioi.

Pienten koulujen ongelmille ei yleispätevää ratkaisua

Heinosen mielestä toteutettujen arviointien perusteella ei voida sanoa, että pieni tai suuri koulu antaisi laadukkaampaa opetusta, vaan "kyse näyttää olevan siitä, millainen on koulun työskentelyhenki koosta riippumatta".

Pikkukoulujen lakkauttamisesta on Heinosen mukaan mahdotonta sanoa yleispätevää sääntöä.
- Jossain tapauksessa väestön ja oppilaiden vähenemisen takia se voi olla järkevää, toisessa tapauksessa pitkien etäisyyksien ja muiden olosuhteiden takia taas ei.

Epäilyyn siitä, että kunnille olisi lipsunut liikaa itsenäistä päätösvaltaa koulujen kohtalon suhteen Heinonen ei halunnut yhtyä.
- Kyse ei ole siitä, että olisi liikaa päätösvaltaa, vaan siitä, että päätösvaltaa on käytetty väärin. Sitä itse asiassa muutamassa konkreettisessa tapauksessa parhaillaan selvitetään, Heinonen huomautti.

Huoli lomautuksista

- Mäntsälän ennakkotiedot ovat olleet valitettavia. Uusi koululainsäädäntö on aikaisempaa tiukempi oppilaiden perusoikeuksien takaamisessa, ja varmasti aiomme etukäteen keskustella siitä, onko oppilaan oikeuksia mahdollista taata lomautustilanteessa. Pyrin siihen, että lomautuskäytännöstä päästäisiin tänä vuonna lopullisesti Suomen kouluissa eroon, Heinonen lupasi.

Opetusministerin tentissä ei voitu välttää ikuisuuskysymystä opintotuestakaan.
- Merkittävällä osalla opiskelijoista on nimenomaan vaikeuksia kyetä rahoittamaan opintojensa aika opintotuella, jonka taso verrattuna muiden tukien tasoon on varsin alhainen, Heinonen lausui käsityksenään.

Heinosta on ajoittain arvosteltu hänen kannastaan toisen kotimaisen kielen opiskeluun ja mielipidettä tivattiin jälleen.

- Suomi on kaksikielinen maa, ja minusta on tarpeen, että osaamme edes perusteet kummallakin kotimaisella kielellä, Heinonen johdonmukaisesti puolustautui. Ala-asteen englanti-painotteisten luokkien mahdollisen tuhon lasten omalle äidinkielelle Heinonen torjui myös.

- Vieraan kielen oppiminen jo varhain on mielestäni positiivinen asia, jos samalla pidetään huoli siitä, että oman äidinkielen osaaminen ja harjaantuminen saa riittävästi aikaa ja huomiota.

Politiikka kiinnosti

- Hänen (Lipposen) hallituksessaan on ollut hyvä henki, ja siellä on ollut tehokasta työskennellä. Hänellä on mielestäni hyvä huumorintaju. Usko tai älä, Heinonen vakuutti kysyjälle.

Pääministeriyttä ja puolueen puheenjohtajuutta ei Heinosen mielestä ole tarpeen eriyttää.
- Niinistö kykenee kyllä hoitamaan molemmatkin, Heinonen napautti ja löi tiskiin myös veikkauksensa kolmen suuren puolueen vaalimenestyksestä.

- Niinistö voittaa, ja hän on myös pääministeriehdokkaani.

CD-levy tulossa

Aamulenkillä ministeri sanoi käyneensä "viimeksi tänään aamulla vesisateessa" ja tunnustautui muutoinkin urheilumieheksi.
- Mielelläni urheilen, sekä itse (kössiä, lenkkeilyä ja sen sellaista) että penkkiurheilen (erityisesti jääkiekko).

TV:n joissakin hömppäohjelmissa saamastaan luonnehdinnasta hän ei ollut moksiskaan.
- Iltalypsy on meidän perheen lempiohjelma, ja niitä ainoita ohjelmia, joita säännöllisesti katson. Se on hyvä, ja osuu luonnehdinnoissaan yllättävän usein oikeaan, Heinonen sanoi.

Kysymykseen, aikooko hän muiden poliitikkojen tapaa kirjoittaa lähiaikoina kirjan, Heinonen vastasi kieltävästi, mutta teki pienen paljastuksen.

-Kirjaa ei ole ilmestymässä, mutta piakkoin kylläkin CD-levy. Levy pitää sisällään jazzahtavaa musiikkia, julkistuskin tapahtuu pian joten silloin enemmän, Heinonen raotti verhoa.

ILPO KIURU
22.1.1999