Esko Aho: Pelin mahdollisuuksia jäi vieläkin

Perustuslaista yksimielinen mietintö valiokunnalta

Valiokunnan mietintö oli yksimielinen, mitä pidettiin asian mittavuuden ja periaatteellisuuden huomioon ottaen varsin poikkeuksellisena. Valiokuntakäsittelyn viime vaiheessa ei lakiesitykseen tehty enää uusia muutoksia. Näin ollen myös kiistaa herättänyt hallituksen muodostamista koskeva pykälä pysyy valiokunnan aiemmin kaavailemassa muodossa.

Valiokunnan piirissä saavutettu yhteisymmärrys joutui hetkeksi koetukselle, kun keskustan puheenjohtaja Esko Aho yllättäen vaati viime viikon lopulla vielä uusia muutoksia. Torstaina Aho samoin kuin koko keskustan ryhmä olivat kuitenkin valmis hyväksymään valiokunnassa jo aiemmin syntyneen kompromissin, vaikka pykälän sanamuoto jäikin Ahon mielestä yhä osittain tulkinnanvaraiseksi.

- Pelin mahdollisuuksia ja tulkinnanvaraisuuksia tähän jää, ja se on tämän huono puoli. Mutta paremmaksi ei ainakaan näissä oloissa voi päästä, Aho sanoi.

Perustuslakivaliokunta muotoili aivan viime vaiheessa vielä hallituksen muodostamista koskevan pykälän perusteluja. Valiokunta ottaa kantaa mm. siihen, miten neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta käytännössä aloitetaan ja mikä rooli eduskunnan puhemiehellä olisi hallituksen muodostamisessa.

Valiokunnan mietinnön mukaan eduskuntaryhmät sopivat siitä, millä tavoin hallitusneuvotteluja viedään eteenpäin, ja valitsevat tarvittaessa vetäjän neuvotteluille. Neuvottelut voivat alkaa jo ennen kuin uusi eduskunta on kokoontunut vaalien jälkeen.

Puhemiehen asiana on valiokunnan mielestä "seurata hallitusneuvottelujen edistymistä eduskunnassa ja tarvittaessa käynnistää ne".

Puhemies reservissä

- Puhemies seuraa tilannetta ja ryhtyy toimiin, jos tuloksia ei ala tulla, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok) kuvaili tämän roolia.

Perustuslakivaliokunnassa yksimielisesti hyväksytty esitys merkitsee sitä, että ns. presidentinkierros jää pois hallitusneuvotteluista ja vastaavasti eduskunnan asema korostuu.

Presidentti tekisi eduskunnalle esityksen pääministerin henkilöstä, mutta hän olisi sidottu eduskuntaryhmien neuvotteluissa saavutettuun tulokseen. Pääministeriehdokkaan on saatava eduskunnan äänestyksessä vähintään puolet annetuista äänistä.

Suurempi rooli hallituksen muodostamisessa presidentille tulisi vasta, jos eduskuntaryhmien keskinäiset neuvottelut jäisivät tuloksettomiksi.

Nimeksi "ylevä" perustuslaki

Eduskunta aikoo kaventaa presidentin valtaa myös sotilaskäskyasioissa. Presidentin tulee päättää niistä "ministerin myötävaikutuksella". Ministeriä ei määritellä tarkemmin, mutta käytännössä kysymykseen tulevat lähinnä pääministeri tai puolustusministeri.

Perustuslakivaliokunta ei kannata sitä, että päätösvalta syytteen nostamisesta hallituksen ministeriä vastaan siirtyisi eduskunnan täysistunnolta sille. Valiokunta haluaa myös siirtää valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnan yhteyteen.

Valiokunnan varapuheenjohtajan Johannes Koskisen (SDP) mukaan nyt tehdyt muutokset palauttavat hallituksen esitystä Nikulan valtiosääntökomitean ehdotuksen suuntaan.

Juha Korkeaoja (kesk) oli tyytyväinen siihen, että mahdollisuus poikkeuslakien käyttöön rajataan. Hän epäili kuitenkin, että edessä voi olla vaikeita tulkintaongelmia, jos käsittelyyn tulee muutoksia EU:n perussopimuksiin.

Apulaisministerien tarve selvitetään

Valiokunta kehottaa hallitusta myös selvittämään suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa. Taustalla on ajatus vaalilakien muuttamisesta esimerkiksi ottamalla käyttöön ns. tasauspaikat ja äänikynnys.

Eduskunta aloittaa uuden perustuslain täysistuntokäsittelyn 2. helmikuuta. Laki on hyväksyttävä vielä kertaalleen vaalien jälkeen valittavassa uudessa eduskunnassa. Uusi laki tulisi voimaan maaliskuussa vuonna 2000.

STT-IA
22.1.1999