 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Etelämannerta suojellaan ministerikokouksessa
Etelämantereen historian ensimmäinen ministerikokous käynnistyi maanantaina 24 osanottajamaan voimin. Osanottajat vaativat julkilausumassaan Etelämantereen, maailman viimeisen todellisen autiomaan, suojelun tehostamista.Kolmipäiväisessä kokouksessa yritetään löytää ratkaisu pitkään jatkuneisiin kiistoihin siitä, kuinka valtiot ja yksityiset voidaan saattaa vastuuseen Etelämantereen luonnolle ja eliöstölle aiheutetuista vahingoista. Uuden-Seelannin isännöimään kokoukseen osallistuu myös Suomen ulkoministeri Tarja Halonen. Ministerikokouksen osanottajat saapuivat Etelämantereelle Uudesta-Seelannista kahdella Uuden-Seelannin ilmavoimien kuljetuskoneella. - Koneen ohjaaja taisi erehtyä, hän ei tuonut meitä Etelämantereelle vaan Kuuhun, sanoi Perun ulkoministeri Fernando de Trazegnies laskeuduttuaan koneesta Rossin jäätiköllä sijaitsevalle jääkiitotielle.
Ulkoministerin mukaan
paikka ylitti kaikki hänen kuvitelmansa.
Uuden-Seelannin hallituksen edustaja sanoi
osanottajien olevan etuoikeutettuja.
Ei aluevaatimuksiaJo vuonna 1961 tuli voimaan Etelämannerta eli Antarktista koskeva kansainvälinen sopimus, jossa manner julistettiin demilitarisoiduksi.Samalla allekirjoittajat - joita on nykyään 43, mukana myös Suomi - luopuivat toistaiseksi aluevaatimuksistaan Etelämantereeseen. Tällaisia vaatimuksia ovat aiemmin esittäneet mm. Uusi-Seelanti, Australia, Norja ja Ranska. Myöhemmin on solmittu myös sopimuksia Etelämantereen luonnon suojelemisesta. Vuosi sitten tuli voimaan sopimus, jossa kielletään mm. kaivostoiminta muissa kuin tieteellisissä tarkoituksissa. Antarktis on puolitoista kertaa Yhdysvaltojen kokoinen ja lähes kauttaaltaan jään peittämä. Jääkerros on keskimäärin kahden kilometrin paksuinen. Useilla mailla on tieteellisiä tutkimusasemia alueella. Turisteja Etelämantereella kävi 1997 ennätysmäiset 10 000. Kylmän ja tuulisen sään vuoksi eläimistö ja kasvillisuus ovat erittäin niukkaa. Mantereen merissä on sen sijaan runsaasti kalaa.
Laitonta kalastustaEräiden maiden kalastusalukset harjoittavat kuitenkin näillä vesillä laitonta pyyntiä. Uuden-Seelannin antamien tietojen mukaan norjalaiset ja espanjalaiset alukset pyytävät vesiltä laittomasti Patagonian hammaskaloja.Tämä kalalaji lisääntyy erittäin hitaasti, ja laiton kalastus uhkaa viedä sen sukupuuttoon. Noin puolet maailman hylkeistä, 12 miljoonaa, elää Etelämantereen vesillä ja myös valaita on runsaasti. Ministerien ja virkamiesten ohjelmassa on tiistaina käynti majalla, jota englantilainen Robert Scott käytti vuosisadan alussa huono-onnisessa yrityksessään päästä etelänavalle. Scott pääsi tavoitteeseensa tammikuussa 1912, mutta siellä oli vieraillut jo kuukausi aiemmin norjalainen Roald Amundsen. Scott menehtyi paluumatkalla etelänavalta.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE