Uusi rakennuslaki lisää kuntien kaavoitusvaltaa

Kaava-asioista koskeva valitustie siirtyy ympäristöministeriöstä ja alueellisista ympäristökeskuksista hallintotuomioistuimiin. Ne ovat lääninoikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Ministeriön ja ympäristökeskusten ohjaus rajoittuu lähinnä tutkimus- ja kehitystoimintaan, neuvotteluihin kuntien kanssa ja kuntalaisten neuvontaan.

Asema-, rakennus- ja rantakaava yhdistetään yhdeksi kaavamuodoksi eli asemakaavaksi. Kunnat voivat hyväksyä myös yhteisiä yleiskaavoja.

Viime hetken kiistaa oli suurmyymälöiden sijoittumisen ohjaamisesta. Hyväksytyn lain mukaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää ei saa sijoittaa keskustan ulkopuolelle, jos sille ei ole varausta asemakaavassa.

Markettipykälä halutaan voimaan jo tänä vuonna, kun muut muutokset toteutuvat vuoden 2000 alusta.

Vahvistamisesta yhä erimielisyyttä

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja arvosteli sitä, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta tehdään ylin kaavoitusviranomainen.

Tuomiojan mielestä kaavoitusvalta ja siihen liittyvä tarkoitusmukaisuusharkinta siirtyvät maankäytön ammattilaisilta ja poliittiselta järjestelmältä juristeille. Hän olisi pitänyt edelleen perusteltuna ympäristöministeriön oikeutta vahvistaa kaavat.

Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) huomautti, että myös ministeriössä kaavoja käsittelevät virkamiehet ovat juristeja. Päätöksen pitää uudessakin laissa perustua lakiin ja sen tulkintaan.

Haaviston näkemyksen mukaan muutos uuden ja vanhan järjestelmän välillä ei ole dramaattinen. Dramaattista on se, että kaavoille on saatu uusia sisältövaatimuksia.

Kuntalaisten aktiivisuus aiempaa tärkeämpää

Hän muistutti kaavoitusprosessin painopisteen siirtyvän valitusmahdollisuudesta prosessin alkuun. Jos ihmiset eivät ole ajoissa aktiivisia, voi valitustie olla nykykäytäntöä kivisempi.

Lain mukaan ennen kaavoituksen aloittamista pidetään kehittämiskeskustelu ja selvitetään kaavoituksen vaikutukset. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua kuulemisiin eli kaavoituskatsauksiin, joissa tuodaan esille meneillään olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat.

Laissa puhutaan myös vuorovaikutuksesta ja tiedottamisen lisäämisestä.

Keskustan Markku Koski olisi halunnut siirtää muiden poikkeuslupien tapaan myös rantarakentamiseen liittyvän poikkeuslupamenettelyn kunnille.

Eduskunta hylkäsi äänin 100-46 keskustan lausumaehdotuksen, jossa kiinnitettiin huomiota ranta-alueiden omistajien oikeudenmukaisiin Natura-korvauksiin ja vaadittiin korvausmenettelyn toimivuuden selvittämistä.

Rakennuslain uudistus kesti 30 vuotta

Vanha rakennuslaki on 40 vuoden ikäinen. Tuona aikana rakentamisen painopiste oli sotien jälkeisen ajan uudisrakentamisessa. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot olivat varsin erilaiset kuin nykyisin.

Laki on muuttunut varsin monimutkaiseksi, kun sitä on korjailtu vuosien mittaan. Kokonaisuudistus ei kuitenkaan ole aiemmin onnistunut.

Edellisen eduskunnan aikana uudistustyössä edettiin hallituksen esitykseen saakka. Runsaan puolen vuoden eduskuntakäsittelyn jälkeen esitys kuitenkin raukesi helmikuussa 1995, koska sen lopullisesta sisällöstä ei enää ollut varmuutta hallituspuolueiden rivien hajanaisuuden vuoksi.

Jo valmisteluvaihe oli värikäs. Kaavoituksen alistamisesta käydyn kädenväännön seurauksena kokoomus vaihtoi jopa valmistelua vetävää ministeriä. Tehtävä otettiin pois ympäristöministeri Sirpa Pietikäiseltä ja annettiin asuntoministeri Pirjo Rusaselle.

STT-IA
22.1.1999