Sambarytmit menivät sekaisin


Brasilian talouskriisi paheni viime viikolla, kun rahat alkoivat lähteä maasta karkuun. Valuutan kellustuspäätöstä tervehdittiin markkinoilla hyvin. Luottamuspula kuitenkin vaivaa hallitusta ja velat ovat suuret.

Brasilian neljä vuotta jatkunut tiukka valuuttakurssipolitiikka päättyi menneellä viikolla devalvaatioon. Rahaa pakeni maasta yli miljardi dollaria päivässä, kunnes keskiviikkona keskuspankin johtaja erosi ja maan valuutta real devalvoitiin 8 prosentilla. Huikea valuuttapako kuitenkin jatkui ja perjantaina real päästettiin kellumaan.

Tämän viikon maanantaina Brasilian keskuspankki ilmoitti, että se antaa realin toistaiseksi kellua suhteessa dollariin. Pankki kertoi antavansa markkinoiden määrätä realin arvon, mutta tekevänsä yhä tarvittaessa markkinainterventioita ehkäistäkseen valuutan arvon heilahtelut.

Uusi rytmi on nautinto

Valuuttakauppiaat ja ekonomistit olivat alkuviikosta tyytyväisiä pankin ilmoitukseen. Enää ei tarvinnut pelätä, että Brasilia kuluttaisi kaikki valuuttareservinsä toivottomaan taisteluun realin arvosta. Realin arvioitiin olleen ennen devalvoitumista 30 prosenttia yliarvostettu. Viime viikon aikana real devalvoitui 16 prosenttia.

Viime perjantaina tehty kellutuspäätös synnytti suurta innostusta brasilialaisten investoijien keskuudessa. Osakkeiden ja arvopapereiden hinnat nousivat jyrkästi, kun ne keskiviikon devalvaation jälkeen olivat ensin laskeneet.

Jotkut ekonomistit arvelivat kelluvan valuutan pudottavan maan korkeita 30 prosentin korkoja. Mahdollinen korkojen lasku toisaalta huolettaa Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää, sillä se saattaa johtaa realin arvon jatkuvaan laskuun.

IMF neuvottelee Brasilian viranomaisten kanssa toisesta 4,5 miljardin dollarin lainaerästä, jonka maksusta helmikuun lopussa on sovittu pari kuukautta sitten. IMF:n lainapaketti on arvoltaan kokonaisuudessaan 41 miljardia dollaria.

Karnevaalit järjestetty lainarahalla

IMF:n laina on riippuvainen talousuudistuksista, joita ei ole vielä toteutettu. Brasilian valtiolla on ulkomaista valuuttavelkaa 58 miljardia dollaria ja noin 300 miljardin dollarin arvosta kotimaista velkaa.

Brasilian velkojen uudelleenjärjestelyä tarvittaisiin, mutta Yhdysvalloissa ollaan huolissaan järjestelyjen mahdollisista seurauksista. Myös Brasilian budjettitavoitteita pitäisi rukata devalvaation takia. Inflaation vastaisia toimia tarvitaan ja julkista kulutusta on leikattava.

Viikonloppuna brasilialaiset neuvottelivat IMF:n ja yhdysvaltalaisten kanssa kellutuksen jatkotoimista. keskustelujen jälkeen Brasilian valtionvarainministeri Pedro Malan kertoi Brasilian nopeuttavan yksityistämisohjelmaansa.

Rumpaleilta palikat hukassa

Viime viikon kriisi alkoi, kun Minas Geraisin osavaltio jätti velkansa maksamatta keskushallinnolle. Kriisi on kuitenkin pitkän kehityksen tulosta.

Presidentti Fernando Henrique Cardoso on viime vuosina onnistunut vakauttamaan maan talouden ja inflaatio on pudotettu 3 000 prosentin huippuluvuista 4 prosenttiin. Talouskasvu on saatu taas raiteilleen ja tärkeitä sosiaalisia uudistuksia on saatu aikaan.

Mutta budjettileikkaukset ovat jääneet tekemättä, eikä eläke- ja verouudistuksia ole saatu vietyä läpi. Vaikka Cardoso voittikin uudestaan presidentinvaalit viime vuonna, vastustus uudistuksia vastaan on ollut vahva kongressissa.

Keskusta-oikeistolainen hallitus esitteli eläkeuudistuksen kongressille jo vuonna 1995, mutta hallituksella on ollut vaikeuksia vakuuttaa edes omia edustajiaan uudistuksen tärkeydestä. Vasta viime syksynä uudistus meni läpi. Talouden laajemmasta vakautusohjelmasta on saatu kongressissa jotain osia läpi, mutta tärkeimmät päätökset ovat vielä tekemättä. Tilannetta pahentaa vasemmistojohtoisten osavaltioiden vastustus.

Budjettialijäämä on yli 7 prosenttia maan kansantuotteesta. Myös maan kauppataseen vaje on kasvanut kun vienti on joutunut vaikeuksiin Aasian kriisin takia. Valtiolla on toisin sanoen jumalattomasti velkaa, mikä uhkaa koko talouden hyvinvointia.

Rytmiryhmään ei luoteta

Brasilian hallitus sai loppusyksystä neuvoteltua IMF:n kanssa 41 miljardin dollarin lainapaketin maan talouden vakauttamiseksi. Hallitus lupasi vähentää budjettialijäämää nostamalla veroja ja kiihdyttämällä yksityistämisohjelmaa. Kongressi on kuitenkin hyväksynyt vasta puolet näistä toimenpiteistä.

Aasian ja Venäjän kriisien pelästyttämät kansainväliset sijoittajat alkoivat jo viime vuonna vetää rahojaan pois Brasiliasta. Mitä selvemmäksi realin yliarvostus alkoi tulla, sitä kiivaammin rahaa valui maasta pois.

Devalvaatio tekee periaatteessa hyvää Brasilialle. Yliarvostetun realin ylläpitämät korkeat korot ehkä laskevat ja vienti alkaa ehkä vetää. Inflaatiota tuskin tarvitsee lamassa rypevässä maassa pelätä. Lisäksi keskuspankilla on vielä riittävästi reservejä valuutan puolustamiseen tarvittaessa.

Ongelmana on kuitenkin luottamuspula. Hallituksen korkeiden korkojen ja vahvan valuutan politiikka on kärsinyt tappion kaivattujen talousuudistusten viipyessä. Viimeisen kahden kuukauden aikana hallitus on myös osoittautunut heikoksi uuditusten läpiviennissä ja taistelussa omapäisiä osavaltioita vastaan.

Sambaa tanssitaan kaikkialla maailmassa

Brasilia tarvitsee nyt kipeästi kansainvälistä tukea uudelle valuuttakurssipolitiikalleen, jotta luottamus kasvaisi sen talouteen ja rahoitusmarkkinoihin.

Brasilian talous on Etelä-Amerikan suurin, lähes puolet koko maansosan yhteenlasketusta kansantuotteesta. Maailmantaloudessa Brasilia on kahdeksanneksi suurin.

Jos Brasilialla alkaa mennä tosi huonosti, yritykset ympäri maailman menettävät Brasilian suuret markkinat ja amerikkalaiset sekä eurooppalaiset pankit kärsivät suuria tappioita menettäessään miljardien dollarien lainansa. Yhdysvalloissa on lisäksi pelätty kriisin puhkaisevan maan pörssikuplan.

Brasilian kriisin on pelätty vetävän muutkin latinalaisen Amerikan valtiot talouskurimukseen. Yhdysvaltain viennistä alueelle suuntautuu 20 prosenttia. Hurjimmissa kauhukuvissa on puhuttu koko maailmantalouden lamasta, mutta liioittelu on aina liioittelua.

HEIKKI JANTUNEN
22.1.1999

(Lähteet: BBC, The Economist, The Financial Times, The International Herald Tribune)

ULKOMAAT -SIVULLE