"Jos emme saa kannatusta, demokratia toimikoon"

Lipposen mukaan SDP ei lähde hallitukseen takuumieheksi

Lipposen puheesta ei kuitenkaan selvinnyt, mikä on hänen kaipaamansa kannatus. Puoluesihteeri Kari Laitinen asetti tavoitteksi SDP:n vaalivaltiopäivien alkaessa lauantaina yli 700 000 ääntä ja suurimman puolueen aseman.

Lipponen ei ottanut kantaa siihen, kenen kanssa sosialidemokraatit haluaisivat rakentaa seuraavan hallituksen. Hän asetti hallitusyhteistyölle kaksi ehtoa.

- Sosialidemokraatit eivät lähde ennestään hyvin toimeentulevia suosivan politiikan takuupuolueeksi enempää kuin työmarkkinoiden hyvien suhteiden romutusvaatimusten lunastajaksi, Lipponen sanoi.

Pääomaverolla kokoomuksen kimppuun

Nykyisen päähallituskumppanin kokoomuksen suuntaan Lipponen veti hajurakoa sanomalla, että pääomaveron korottaminen voi tarvittaessa tulla kysymykseen ensi vaalikaudella.

Lipposen mukaan SDP pitää nykyistä pääomaverojärjestelmää pääpiirteissään järkevänä eikä suuriin muutoksiin ole aihetta.

- Tarvittaessa pääomaveron korottaminen voi kuitenkin tulla kysymykseen. Erityisesti vaadimme rikkaimpien kotitalouksien kulutukseen valuvien ja tuloeroja kasvattavien osinkotulojen verotuksen kiristämistä, Lipponen sanoi.

Tällä hetkellä osinkotulojen verotuksessa käytetään nk. hyvitysjärjestelmää, jossa yritys maksaa veron voitostaan. Osakkeenomistaja voi näin lukea maksetun veron hyväkseen ja saa osingon käytännössä puhtaana käteen.

Pienipalkkaisille kevennys jo 2000

Lipponen painotti, että talouden perusta on saatu kuntoon koko kansan ponnistuksella. Yhteiskunnan vähäosaisista on huolehdittava ja siksi pienipalkkaisille olisi kohdistettava erityinen veronkevennys heti ensi vuoden budjetissa. Lisäksi työmarkkinatukea olisi korotettava.

SDP:n verotavoitteita määritteli myös toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP). Hänen mukaansa puolueen tavoitteena on saada veroaste lamaa edeltävälle tasolle, mikä edellyttää noin 10-15 miljardin markan veronkevennyksiä. Niistä tosin noin 5 miljardia markkaa kuluu alkoholiverotuksen harmonisointiin muun EU:n kanssa.

Kokonaisveroaste eli välittömät ja välilliset verot sekä sosiaaliturvamaksut, mukaan lukien pakolliset työeläkemaksut, suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuonna 1990 eli ennen lamaa 45,3 prosenttia. Vuonna 1996 veroaste kävi yli 48 prosentissa. Viime vuoden veroasteeksi on arvioitu 46,7 prosenttia ja tämän vuoden luvuksi enää 45,8 prosenttia.

Skinnarin mielestä veronkevennyksiä ei pidä rahoittaa julkisia palveluja leikkaamalla. Pieni- ja keskituloisten verotuksen alentamiseen olisi kerättävä varoja ympäristö- ja energiaveroilla.

Keskustan ja vihreiden ajaman perheverotuksen Skinnari torjui, koska se vähentäisi verotuottoja. Kunnissa olisi Skinnarin mielestä kerättävä enemmän tuloja kiinteistöverolla niin nykyisen lain puitteissa kuin ulottamalla kiinteistövero myös maa- ja metsätalousmaahan.

Valtiontalous säilyy tiukkana

Verolinjausten rinnalla sosiaalidemokraatit korostivat valtion velan lyhentämistä. Lipposen mukaan tulevallakin vaalikaudella joudutaan elämään tiukassa valtiontaloudessa.

- Suuret lupaukset ovat katteettomia. Huonompia aikoja varten on päästävä ylijäämään, velkaa pitää lyhentää, Lipponen sanoi.

Lipposen mielestä valtion omaisuutta voidaan jatkossa myydä niin, että tuloja on velan lyhentämisen ohella käytettävissä uuden tuotannon luomiseen. Hän kuitenkin torjui oppositiossa olevan keskustan mallin suomalaisen omistuksen lisäämisestä.

- Menneitä yksityiskapitalismin virheitä ei kuitenkaan voida paikata heittämällä valtion hyvää rahaa huonosti tuottaviin tarkoituksiin. Näin ei voida tehdä eläkerahoillekaan, Lipponen sanoi.

STT-JHL
24.1.1999