 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen: Maallikot saavat jatkaa pienyhtiöiden tilintarkastusta
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen pitää ongelmallisena kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän esitystä luopua kokonaan maallikkotilintarkastajista pk-yrityksissä.Pankkikriisin, konkurssien ja harmaan talouden yhteydessä on keskusteltu myös tilintarkastuksen väitetyistä virheistä, epäonnistumisista ja tehottomuudesta. Oikeusministeriön oma pienyhtiötyöryhmä katsoo, että osakkaiden ja sopimusvelkojien kannalta ei ole tarvetta tilintarkastuspakon säilyttämiseen pienissä yhtiöissä, joissa ei vaadita KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tilintarkastuslain perusteella. Oikeusministeriössä nähdään, että tilintarkastuksen käyttöpakon laajennusehdotuksessa ei ole arvioitu saavutettavaa hyötyä. Yrityksiä koskevan taloudellisen informaation parannus on sinänsä hyvä asia, mutta samalla on kysyttävä parannuksen hintaa. Rissasen mukaan työryhmien ehdotuksia on arvioitava yhtäältä siltä kannalta, kenen edun mukaista on ylipäätään säätää tilintarkastusvelvollisuudesta kaikissa yhteisöissä ja toisaalta siltä kannalta, kenen edun mukaista on laajentaa KHT/HTM-tilintarkastajien käyttöpakkoa. Alunperin järjestelmä rakentui velkojia varten. Nyt heidän lisäkseen omistajat, työntekijät, veronsaajat ja muu julkinen valta on kiinnostunut siitä, että hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös antaa oikean kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta. Jos tilintarkastaja nähdään osakkeenomistajan edunvalvojana, voidaan kansliapäällikön mukaan perustellusti kysyä, onko yhtiön osakkaiden kannalta tarvetta tilintarkastuspakon säilyttämiseen ainakaan sellaisissa pienissä tai keskisuurissa yhtiöissä, joissa ainoa osakas tai kaikki osakkaat osallistuvat hallintoon. - Erityisen perusteltua kysymyksen esittäminen on niiden yhtiöiden osalta, joihin ei sovelleta tilintarkastuslain taseeseen, liikevaihtoon ja henkilöstöön perustuvia säännöksiä pakollisesta HTM- tai KHT-tilintarkastajasta. Tavallaan voidaan kysyä, tarvitaanko näissä yhtiöissä ammattitaitoisen kirjanpitäjän lisäksi aina myös tilintarkastajaa. Rissanen huomautti, että kyse on aina myös kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen tarjoajien välisestä kilpailusta.
Pullakahvin arvoinen toimitus?Kansliapäällikön mielestä on ymmärrettävää, että tilintarkastuksen ammattilaisetkin korostavat riippumattomuuden ensisijaisuutta ja on ilmeistä, että osa maallikkotilintarkastajista ei täytä ainakaan ammattitaitovaatimuksia saati, että tiedostavat riippumattomuutensa.- Tietämättömyys on ymmärrettävää, kun suuressa osassa yhtiöitä tilintarkastus arvioidaan enintään pullakahvin arvoiseksi toimitukseksi. Viime kädessä on kyse siitä, mitä lisäarvoa tilintarkastus, ammattitilintarkastus yleensä ja yksittäiset tilintarkastajat, voivat tarjota yritykselle ja mikä merkitys yrityksiä koskevalla luotettavalla taloudellisella informaatiolla muuten on. Peruslähtökohtien tunnistaminen on kansliapäällikön mukaan olennaista. Oikeusministeriön lähtökohta on paitsi yhtiöoikeudellinen, myös elinkeinopoliittinen ja käytännöllinen. Tilintarkastuspakkoa ei nähdä osakkeenomistajien kannalta välttämättömänä yhtiöissä, joissa omistus ja johto eivät ole eriytyneet. Kyseenalaista on myös pakottaa pienyhtiöitä tilintarkastukseen sopijakumppanien suojaamiseksi. Oikeusministeriö on edelleen sitä mieltä, että on syytä huolellisesti harkita, ovatko lainsäädännöllä saavutetut hyödyt järkevät aiheutettuihin kustannuksiin nähden. Ministeriössä ei myöskään ounastella, että maallikkotilintarkastuksista luopuminen aiheuttaisi välittämättä merkittäviä haittoja edes julkisoikeudellisten saatavien velkojille.
Pk-yritysten vero-ongelmia työstävät HTM-tilintarkastajat: Pääomatulojen veroasteen korotus söisi pienyritysten halukkuutta työllistääPääomatulojen veroasteen huomattava korotus merkitsisi sitä, että pk-yritysten taseissa olevan oman pääoman vahvistaminen ei olisikaan enää tavoite sinänsä, vaan nettovarallisuutta pyrittäisiin todennäköisesti pienentämään, arvioi HTM-tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja Ilkka Merimaa.Merimaa ennakoi jopa, että pk-yritykset tuntisivat kiusausta siirtyä harmaan talouden pimentoihin, jos veroprofessori Kari S. Tikan tuorein esitys eli pääomatulojen veroasteen korottaminen 40 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista saisi kannatusta. Korotuspaineet ovat kotimaista tekoa, sillä Euroopan talous- ja rahaliiton oloissa paineet yritysverotuksen, pääomaverotuksen ja arvonlisäverotuksen harmonisoimiseksi kasvavat. - Itsensä työllistäminen, yrittäminen sekä uusien työpaikkojen luominen ei enää kiinnostaisi samassa mitassa kuin tällä hetkellä. Miksi ottaa yrittämisen riski ja tehdä vuosikausia töitä kustannustehokkaasti, jos työn tuloksista ei enää jää kohtuullista osaa itselle. Hakeutuminen valtion tai suurten työnantajien palvelukseen lisääntyisi, koska näissäkin yhteisöissä on yrittämiseen verrattuna tarjolla hyvät puolensa, Merimaa arvioi. Merimaa muistutti, että pieniä osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä on uudistettu madaltamalla yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja vähentämällä osakeyhtiöistä yrittäjälle aiheutuvia hallintokuluja. Osakeyhtiölain tarkastelu elinkeinopolitiikan välineenä ei riitä, ellei samalla muuteta verolainsäädäntöä. Pienten ja keskisuurten yritysten tilintarkastajia työllistävät yrittäjien vero-ongelmat huomattavasti enemmän kuin osakeyhtiölainsäädäntöön liittyvät kysymykset. Laki osakaslainojen verottamisesta pääomatuloina on aiheuttamassa sen, että osa yrittäjistä haluaisi muuttaa osakeyhtiönsä takaisin henkilöyhtiöksi tai toiminimeksi. Merimaan mielestä muutos pitäisi Suomessakin olla mahdollinen. Se ei olisi ristiriidassa EU:n verotuksen harmonisointipyrkimyksen kanssa.
MARGIT HARA |
TALOUS -SIVULLE