Veroparatiisin hyöty rehelliselle sijoittajalle vähäinen

Myös riskit jäädä kiinni hämärätoimista ovat kasvaneet, kun verokeidasvaltioista on alettu yhä useammin saada Suomeen rikos- ja konkurssiasioissa kaivattuja tietoja.

Veroparatiiseja ja muuta sijoittajan verosuunnittelua käsitelleen paneelin osanottajat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että rehellisen sijoittajan verokeitaista saama hyöty jää hyvin vähäiseksi. Myös niiden merkitys yritysten laillisessa verosuunnittelussa on vähentynyt sitä mukaa, kun kansainväliset verolait ovat muuttuneet.

Hirvosen mukaan verohallinto on koko tämän vuosikymmenen ajan tehnyt työtä verokeitaisiin liittyvien väärinkäytösten kuriin saamiseksi. Todellista tulosta on alkanut tulla vasta viime ja tämän vuoden aikana hallituksen talousrikosohjelman ja sitä vauhdittamaan asetetun ministeri Skinnarin työryhmän myötä, jossa verokeidasyhtiöt olivat korostetusti esillä.

- Sen seurauksena viime kesänä saatiin verotusmenettelylakiin kaivattu määräys ns. käännetystä todistustaakasta verokeidasyhtiön hyväksikäyttäjälle. Samantyyppinen säännös on mukana parhaillaan eduskunnassa olevassa ulosottolain muutosesityksessä, Hirvonen sanoi.

Viime vuonna saatiin myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta ensimmäinen ratkaisu, jossa yritys saavuttaa veroetuja verokeidasyhtiötä käyttäen tuomittiin epäonnistuneeksi.

Rahanpesu pelottaa

- Suomessa yhteiskunnan erityisenä huolenaiheena tulisi olla rikollisen taustan omaavat virolaiset tai venäläiset "liikemiehet", ja ne, jotka hyötyvät asioinnista heidän kanssaan, Hirvonen sanoi.

Kaikki veroparatiiseihin eli halvan verotuksen maihin tehtävät sijoitukset eivät toki ole laittomia. Monet suuret kansainväliset yritykset ovat käyttäneet niitä hyväksi konsernin verosuunnittelussa.

- Nykyisin veroparatiisin merkitys laillisen verosuunnittelun kannalta on kuitenkin vähentynyt, koska verolakeja on kansainvälisesti muutettu, KHT tilintarkastaja Pauli Vahtera Tilintarkastajien Oy Ernst & Youngista sanoi.

Jos yksityinen henkilö tai henkilöomisteinen yhtiö hankkiutuu veroparatiisiin, on kyse miltei aina kauppavoittojen tai varallisuuden piilottamisesta, Vahtera arvioi.

Hän suhtautui Hirvosta skeptisemmin kotimaisten viranomaisten mahdollisuuksiin puuttua väärinkäytöksiin, jos toimintaa ei kriminalisoida kattavin kansainvälisin sopimuksin.

Vahtera epäili, että esimerkiksi hallintarekisterien taakse kätkeytyvän omistuksen tuominen julkisuuteen saisi sen vain vetäytymään kauemmaksi erilaisten muiden järjestelyjen ja bulvaanien suojaan.

Myös siitä, että jotkut veroparatiisit ovat avanneet laittomasti toimineiden henkilöiden tai yritysten papereita viranomaisille, saattaa seurata se, että pimitystä tarvitsevat siirtävät rahansa muualle, suojaisempaan paikkaan.

- Verottajan ja konkurssiasiamiehen voitot ovat yksittäisten taistelujen voittoja, mutta sodan käynnissä he häviävät, Vahtera pelkäsi.

Hallintarekisterin alla kotimaisia nimiä?

- Tämä kuitenkin kertoo vain osan totuudesta, sillä lisäksi suomalaisten portofoliosijoituksia esimerkiksi Caymansaarilla olevaan sijoitusrahastoon tai Luxemburgissa olevan suomalaisen pankin tytärpankin tileille ei ole tietääkseni edes yritetty arvioida, Hirvonen huomautti.

Harmaan talouden harjoittajien keskuudessa verokeidasyhtiöiden käyttö on Hirvosen mukaan viime vuosina arkipäiväistynyt ja siitä on tullut eräänlainen kuittikaupan jalostuneempi muoto. Hämäräyhtiöiden kirjanpidosta löytyy konsulttipalkkioita Bahamasaarille tai Gibraltarille, Hirvonen sanoi.

Vielä mielenkiintoisempi puoli asiassa ovat Hirvosen mukaan tapaukset, joissa varoja kierrätetään veroparatiisien kautta takaisin Suomeen, mihin esimerkiksi hallintorekisterit tarjoavat hyvän mahdollisuuden.

- Olen vakuuttunut, että ei paljonkaan tarvitse hallintorekisteriä raaputtaa, kun sieltä jo rupeaa löytymään kotimaisia nimiä alta, hän sanoi.

Yhtenä keinona läpinäkyvyyden parantamiseksi Hirvonen on ehdottanut veroparatiisiyhtiöiden tietyntyyppistä rekisteröintiä silloin, kun ne suorittavat Suomessa oikeustoimikelpoisuutta vaativia toimia.

STT-IA
22.1.1999