VM:n ei uskota lopettavan asuntolainojen osatakauksia


Tiedot valtiovarainministeriön pyrkimyksistä lopettaa yksityisten kansalaisten asuntolainojen osatakaus kuitataan ministeriön virkamiesten yksityisajatteluksi.

Rakennusyhtiöissä, asuntorahastossa ja pankeissa muistutetaan lisäksi, että muutoksia ei ole luvassa ainakaan tänä vuonna, sillä osatakauksiin on varattu määräraha. Sen uskotaan jatkuvan myös sen jälkeen, sillä järjestelmä on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi.

Lisäksi valtion muistutetaan keränneen sillä tuloja runsaat 30 miljoonaa markkaa. Takauksesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret ensiasunnon ostajat.

Valtion osatakaus otettiin käyttöön pari vuotta sitten. Sillä haluttiin päästä irti henkilötakauksista ja piristää nuukahtanutta asuntokauppaa.

Laman aikana mm. monet vanhemmat ajautuivat suuriin vaikeuksiin, kun he joutuivat maksamaan maksuvaikeuksiin joutuneiden lastensa lainoja, joita he olivat taanneet.

Valtiovarainministeriössä takauksen on katsottu nostavan asuntojen hintoja. Perjantaina hanketta valmistellut virkamies oli lomalla eivätkä budjettipäälliköt vastanneet asiaa koskeviin soittopyyntöihin.

Valtio ei ole joutunut maksamaan yhtäkään takausta

Koska pankit hyväksyvät yleensä 60-70 prosenttia asunnon hinnasta lainan vakuudeksi, ensiasunnon ostajien ennakkoon säästämä rahamäärä on kattanut yleensä vain puolet lopusta ja toiselle puolikkaalle on pitänyt etsiä takaaja muualta. Sama ongelma on yleensä myös silloin, kun tarvitaan entistä suurempaa kotia.

Ratkaisuksi keksittiin valtion takaus. Sen määrä on enintään 20 prosenttia luoton määrästä, mutta enintään 150 000 markkaa. Lisäksi koko luoton määrää on rajoitettu niin, että se ei saa nousta yli 85 prosenttiin kauppahinnasta. Summaan ei hyväksytä mahdollista velkaosuutta.

Osatakauksen saannissa ei ole tulo-, omaisuus-, hinta- tai ikärajoituksia. Takauksesta on peritty maksu, joka on 1,5 prosenttia takauksen määrästä. Enimmillään maksu on siis 2 250 markkaa. Maksua ei peritä asp-lainoista.

Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs kertoi, että takauksia on kertynyt parin vuoden aikana noin 2,5 miljardin markan edestä. Takaus on annettu yhteensä noin 46 000 lainaan.

- Tähän mennessä valtio ei ole joutunut maksamaan yhtäkään takausta, hän kertoo ja lisää valtion saaneen takausmaksuina runsaat 30 miljoonaa markkaa.

"Sympaattinen järjestelmä"

Ijäksen mielestä puheet osatakauksen lopettamisesta ovat omituisia, sillä järjestelmä on osoittautunut kaikin puolin hyväksi ja toimivaksi.
- Siinä on myös se sympaattinen piirre, että se tukee erityisesti nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni omaan asuntoon, hän sanoo.

Ijäs ei ymmärrä myöskään väitteitä sen markkinoita vääristävästä vaikutuksesta, sillä pyrkimyksensä oli päästä pois vain henkilötakauksista.

Hänen mukaansa se on ollut keino piristää kovan rahan asuntojen tuotantoa, jota myös valtiovarainministeriö on pitänyt tärkeänä.

- Kyllä tätä edelleen tarvitaan, sillä myös uusissa asuntorahoitusmalleissa se tärkeä osa. Ei rakennusyhtiöiden suunnitelmista mitään tule, ellei tämä vaihtoehto ole mukana, Ijäs perustelee.

Myös NCC Puolimatkan talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Lahtinen katsoo, että vapaarahoitteisten asuntojen ostomahdollisuuksia kannustavan järjestelmän poistaminen ei tunnu uskottavalta, kun valtio samaan aikaan on vähentämässä mm. aravarahoitusta ja toivoo kovan rahan asuntotuotannon paikkaavan syntyvän aukon.

Hänen mukaansa valtion takaus on tärkeä lisä esimerkiksi kasvukeskuksiin siirtyville. Työn perässä kasvukeskuksiin muuttavat joutuvat maksamaan uudella paikkakunnalla asunnostaan yleensä enemmän kuin he saavat vanhasta ja ilman valtion takausta heidän voi olla vaikea päästä uuteen asuntoon kiinni, hän katsoo.

STT-IA
23.1.1999

POLITIIKKA -SIVULLE