 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiina ja Taiwan törmäyskurssilla
Kiina ja Taiwan ovat joutuneet ankaraan sanasotaan Taiwanin hylättyä viisi vuosikymmentä vanhan poliittisen opin, jonka mukaan on olemassa vain yksi yhtenäinen Kiina.Taiwanin presidentin Lee Teng-huin saksalaiselle toimittajalle antama lausunto, jonka mukaan Taiwan on Kiinasta erillinen valtio, on hermostuttanut sekä Kiinaa että Yhdysvaltoja. Taiwanin myöhemmät selittelyt ja täsmennykset eivät ole juurikaan rauhoittaneet tunnelmia. - Hänet (presidentti Lee) muistetaan tämän jälkeen pelkkänä haisevana rikollisena. Kaikki kiinalaiset sylkevät hänen päälleen, ja niin tekevät myös hänen maanmiehensä Taiwanissa, laukoi Kiinan kansanarmeijan lehti. Sananvalinnat osoittavat, että Kiina on raivoissaan Taiwanin tuoreista yrityksistä päästä kansainvälisen yhteisön jäseneksi itsenäisenä ja muiden tunnustamana valtiona. Huhut Kiinan johtajien keskinäisistä erimielisyyksistä lisäävät epävarmuutta siitä, mihin toimiin Kiina mahdollisesti ryhtyy Taiwania vastaan. Washington Post -lehden mukaan entisen pääministerin Li Pengin ympärille kokoontuneet kovan linjan kannattajat ovat jo useiden kuukausien ajan vaatineet maalle nykyistä aggressiivisempaa ja vähemmän länttä myötäilevää ulkopolitiikkaa. Kiinan ja Taiwanin suhteet ovat perustuneet "yksi Kiina" -oppiin siitä saakka, kun maiden suhteet alkoivat kohentua 1980-luvulla. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan eikä suostu kohtelemaan sen demokraattisesti valittua hallitusta tasavertaisena neuvottelukumppanina Taiwanin tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Kiinan mukaan on olemassa vain yksi Kiina, jonka pääkaupunki on Beijing.
Yhdistymispuheet eivät innostaKiinan kommunistijohtajat puhuvat mielellään siitä, kuinka he jonakin päivänä "vapauttavat" Taiwanin kansan sen kansallismielisistä johtajista. On kuitenkin kulunut 50 vuotta siitä, kun saari joutui eristyksiin manner-Kiinasta sisällissodan jälkeen, eivätkä Kiinan johtajien palopuheet jälleenyhdistymisestä enää välttämättä sytytä taiwanilaisia.Taiwanilaiset ovat tehneet saarestaan kukoistavan talousmahdin ja vankan demokratian. Saaren asukkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä nykymenoon eivätkä kaipaa muutoksia. - Ihmiset haluavat säilyttää nykyisen vakaan yhteiskunnan. Useimmat eivät ole lainkaan kiinnostuneita jälleenyhdistymis- tai itsenäistymiskaavailuista, sanoo hallituksen virkamies Tsai Ben-wang. Mielipidekyselyjen mukaan taiwanilaiset ovat 70-prosenttisesti presidenttinsä irtautumispolitiikan takana. Ilman kyselyjäkin on selvää, että mielipiteet Kiinan kansantasavallassa ovat täysin päinvastaiset. Kiinalaisten mielestä Taiwan on yksiselitteisesti osa Kiinaa. Kiinalaiset perustelevat kantaansa mm. historiallisilla syillä. Kiinan joukot valtasivat Taiwanin 1600-luvun lopussa, ja Taiwanista tuli osa kiinalaista Fujianin maakuntaa. Saari kuului Kiinaan vuoteen 1895 asti, jolloin Japani miehitti sen ja hallitsi sitä toisen maailmansodan loppuun asti. Vuodesta 1949 saarta on hallinnut kansallismielinen Kuomintang-puolue.
Taiwanin vaihtoehdot vähissäGeorge Washington -yliopiston professori ja Kiinan-tuntija David Shambaugh arvioi Washington Post -lehdessä, ettei Taiwanilla ole tosiasiassa muita vaihtoehtoja kuin neuvotella tulevaisuudestaan "yksi Kiina" -politiikan puitteissa.
Se voi saavuttaa tärkeitä etuja neuvoteltaessa yksityiskohdista, mutta kahden Kiinan malli ei ole todellinen vaihtoehto - ei vaikka itsemääräämisoikeus tuntuisi kuinka houkuttelevalta. Yhden Kiinan politiikalla on myös Yhdysvaltain vankka tuki. Yhdysvallat ei halua vaarantaa Kiinan-suhteitaan, jotka ovat yhä vereslihalla Jugoslavian sodan ja onnettoman Kiinan Belgradin-lähetystön pommittamisen jälkeen. Yhdysvallat on myös osoittanut, että se pystyy hoitamaan Taiwanin-suhteensa Kiinaa suuremmin ärsyttämättä vuonna 1979 hyväksytyn lain nojalla. Laki mahdollistaa normaalit, joskin epäviralliset, suhteet Taipein hallitukseen sekä puolustukseen tarkoitettujen aseiden viennin Taiwaniin.
STT-IKK |
ULKOMAAT-SIVULLE