 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hitlerin vastaisesta murhayrityksestä 55 vuotta
Natsi-Saksan diktaattoria Adolf Hitleriä vastaan tehdystä murhayrityksestä tuli tiistaina kuluneeksi tasan 55 vuotta.Natsivaltaan pettyneen esikuntapäällikön, kreivi Claus von Stauffenbergin johtamat salaliittolaiset yrittivät surmata Hitlerin pommilla tämän päämajassa 20. heinäkuuta vuonna 1944. Attentaatti, joka olisi voinut muuttaa historian kulkua, epäonnistui kuitenkin ja salaliittoon osallistuneet teloitettiin vielä samana päivänä. Stauffenberg oli liittynyt armeijaan vuonna 1926, ja natsien tultua valtaan hän suhtautui näihin aluksi puolueettomasti. Tshekkoslovakian liittäminen Kolmanteen valtakuntaan, Saksan synagogien hävittäminen ja kiihtyvä juutalaisten vainoaminen vuosina 1938-39 saivat hänet kuitenkin arvostelemaan julkisesti natsien toimia. Stauffenberg päätti yhdessä korkeiden upseerien, diplomaattien, ex-poliitikkojen ja ay-aktivistien kanssa, että Hitler oli kukistettava.
Kahden vuoden valmistelutKaksivuotisten valmistelujen jälkeen tämä 36-vuotias eversti lensi Berliinistä Hitlerin Rastenburgin päämajaan Itä-Preussiin 20. heinäkuuta 1944.Hän jätti salkkuun kätketyn aikapommin huoneeseen, jossa Hitlerin oli määrä pohtia sotatilannetta upseeriensa kanssa. Hän poistui huoneesta ennen pommiräjähdystä ja lensi takaisin Berliiniin aloittamaan suunniteltua vallankaappausta, täysin vakuuttuneena siitä, että diktaattori oli kuollut. Toisin kuitenkin kävi. Vaikka pommin kohteena ollut parakki tuhoutui lähes kokonaan, jykevän pöydän takana ollut Hitler selvisi salamurhayrityksestä vähin vammoin. Kreivi von Stauffenberg ja joukko muita upseereita teloitettiin ampumalla samana iltana. Verilöylyä jatkettiin seuraavina kuukausina, kun natsit kostivat murhahankkeen sadoille ihmisille, joiden epäiltiin olleen yhteydessä salaliittolaisiin.
STT-IKK |
ULKOMAAT-SIVULLE