Ajan suunnassa lyhyesti

Tshernobylin säteilystä ei enää vaaraa

Maamme luonnon marjoissa, sienissä, kaloissa ja riistassa näkyy edelleen pitkään ukrainalaisen Tshernobylin ydinvoimalan onnettomuudesta vuonna 1986 huhtikuussa Suomeen tullut cesium.

- Luonnon antimia nautitaan kuitenkin niin vähän, että radioaktiivisesta säteilystä ei ole vaaraa ihmisille, sanoo apulaistutkija Eila Kostiainen Säteilyturvakeskuksen elintarvikelaboratoriosta.
- Kaloistakin poistui syöntirajoitus jo vuosikymmenen alkupuolella.

Pahiten saastui maassamme Keski-Suomi ja erityisesti Tampereen seutu. Cesium tulee näkymään luonnossamme vielä kymmeniä vuosia, sillä se poistuu vain ajan kanssa. Sen puoliintumisaika on 30 vuotta.

Kostiaisen mukaan maataloustuotteissa säteily on vähäisempää. Se johtuu viljakasvien villin luonnon kasveihin verrattuna toisenlaisesta ravinnonotosta.

- Luonnossa kasvit ottavat maasta ravinnokseen mitä irti saavat. Viljelyskasvien ravinnonottoon vaikuttaa sen sijaan mm. lannoitus, sanoo Kostiainen.

Kostiainen arvioi, että säteilyasioissa "usein pienistä asioista tehdään suuria uutisia". Ihmiset reagoivat herkästi näihin julkisuudessa oleviin tietoihin "ilman suhteellisuudentajua".

Viimeinen ponnistus polion kitkemiseksi

Maapallon lapsi numero kuusi miljardia ei todennäköisesti sairastu polioon. Kymmenen vuotta sitten kirjattiin 35 251 poliotapausta, viime vuonna vastaava luku oli enää 5 108. Tiedot käyvät ilmi Unicefin kansakuntien kehitystä käsittelevästä raportista.

Unicef käy polion vastaista kampanjaa usean muun järjestön kanssa. Poliotapausten väheneminen lähes 90 prosentilla kymmenessä vuodessa on suureksi osaksi tuhansien vapaaehtoisten työntekijöiden ansiota.

He ovat jakaneet suun kautta annettavaa poliorokotetta, jonka on tähän mennessä saanut kokonainen ikäluokka alle viisivuotiaita lapsia.

Viime vuonna rokotteen sai 450 miljoonaa lasta ja esimerkiksi pelkästään Intiassa rokotettiin yhden päivän aikana 134 miljoonaa lasta.

Vuosittain taudin ehkäisyyn kuluu 1,5 miljardia dollaria. Polio katsotaan hävitetyksi, kun viimeisestä kirjatusta tapauksesta on kulunut kolme vuotta. Unicefin pääjohtaja Carol Bellamy on huolissaan viime metrien esteistä.

- Sisäiset konfliktit esimerkiksi Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa estävät polionvastaisen kampanjan etenemisen. Monet muut maat, joissa poliota vielä esiintyy, ovat köyhiä maita, joiden terveydenhoitojärjestelmien puitteissa rokotusohjelmaa ei kyetä toteuttamaan, Bellamy huolehtii.

Vihdoin helpotusta kylmettymisen hoitoon?

Yhdysvalloissa kehitteillä oleva uusi lääke näyttää tehoavan hyvin kylmettymisen eli tavallisen virusflunssan oireisiin. Ensimmäisissä testeissä uudentyyppinen nenäsuihke lievensi flunssan oireita selvästi sekä samalla lyhensi taudin kestoa.

Lääke nimeltä pleconaril on toistaiseksi ainoa tuote, joka näyttää edes jollain tavalla tehoavan jo puhkeamaan päässeen virusflunssan oireisiin. Tosin ensimmäiset testit on tehty lääkkeen kehittelijän, amerikkalaisen ViroPharma-yhtiön sponsoroimina, mutta lääketehtaan ulkopuoliset tutkijatkin ovat pitäneet testien tuloksia erittäin lupaavina.

Sokkotesteissä oli mukana yli 1200 pahasta kylmettymisestä kärsivää, osa sai uutta lääkettä, osa lumelääkettä. Pleconarilia saaneet toipuivat taudistaan noin kolme päivää nopeammin, kuin lumelääkettä saaneet.

Myös oireet, kuten tukkoisuus, kurkkukipu ja yleinen heikkouden tunne, olivat lievempiä lääkettä saaneilla. Lääkkeen teho perustuu siihen, että se pystyy häiritsemään viruksen leviämisen kannalta tärkeän proteiinikuoren toimintaa. Yleisimmin flunssaa aiheuttavat rhino-ja enterovirukset.

Uuden lääkkeen on käytävä läpi kuitenkin vielä runsaasti puolueettomia testejä, ennenkuin sen markkinoille tuloa voidaan edes harkita. Yhdysvalloissa testataan parhaillaan myös kahta muuta, tavallista virusflunssaa vastaan taistelevaa lääkettä.

Tutkimus: jatkuvakäyttöisissä piilolinsseissä piilee tulehdusvaara

Nukkuminen säännöllisesti piilolinssit silmissä on terveysriski, varoittavat tutkijat. Brittiläisessä lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan linssejään ympäri vuorokauden pitävät ovat 20 kertaa alttiimpia saamaan keratitikseksi kutsutun tulehduksen kuin kovien piilolinssien käyttäjät.

Tutkimuksen mukaan myös ne piilolinssien käyttäjät, jotka ottavat linssit aina pois yöksi, ovat vaaravyöhykkeessä. Tosin heidän riskinsä ei ole samaa luokkaa; ilman linssejään nukkuvat saavat tulehduksen arviolta 3 kertaa helpommin kuin kovien linssien käyttäjät.

Tutkijoiden mielestä satunnainen linssit päässä nukkuminen ei ole vaarallista, mutta he eivät missään nimessä suosittele jatkuvaa ympärivuorokautista käyttöä. The Lancet -lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen kattava selvitys piilolinssien mahdollisista haitoista sen jälkeen kun ns. kertakäyttölinssit tulivat markkinoille noin 10 vuotta sitten.

Uusien, helppokäyttöisten linssien markkinoilletulon oli toivottu vähentävän tulehdusriskiä, mutta tutkijoiden mukaan näin ei ole käynyt. Silmään kehittyvä bakteeritulehdus saattaa olla hankala hoidettava ja pahimmissa tapauksissa se on johtanut näön menetykseen.

Tutkijoiden mukaan linssejä yötä päivää pitävistä yksi viidestäsadasta sai tulehduksen, 15 prosenttia tapauksista johti näön menetykseen. Maailmassa on nykyään noin 80 miljoonaa piilolinssien käyttäjää.

Luokitellut kalamatkakohteet Internetissä

Suomen kalamatkakohteet löytyvät nyt luokiteltuina myös Internetistä. Kalamiesten keskusliitto on luokitellut 61 kalamatkakohdetta eri puolilta maata Laatu-apajat -hankkeessaan.

Kohteet on luokiteltu ympäristön, kalaston ja palveluiden perusteella. Saatavilla on myös englanninkielinen versio esittelystä.

Ahdin antien narraajat voivat valita Suomessa kaikkiaan 187 888 järvestä, joissa on rantaviivaa yhteensä 186 700 kilometriä. Jokien rantaviivaa löytyy sitäkin 42 000 kilometriä. Merenrantaa maassamme on 39 125 kilometriä.

Myös suomalaiset äänilevyt Internetissä

Suomalaisen kevyen musiikin tietokanta vuosilta 1946-76 on nyt nähtävissä Ylen äänilevystön ja Suomen äänitearkiston yhteisellä Internet-sivulla. Tietokannan on koonnut Olli-Pekka Puranen, ja se sisältää tiedot yli 46 000 levytetystä kappaleesta.

- Tietokannasta käy ilmi, että vuosina 1946-76 tuotteliaimmat suomalaiset musiikin tekijät olivat Toivo Kärki ja Sauvo Puhtila eli nimimerkki Saukki. Kärki löytyy 1 185 kertaa, Puhtila peräti 1 579 kertaa, Yle vihjaa tiedonhaluisille.

Tiedot perustuvat Suomen äänitearkiston julkaisemiin Suomalaisten äänilevyjen luetteloihin, mutta niitä on huomattavasti täydennetty ja tarkistettu mm. Teoston ja muiden tekijänoikeusjärjestöjen hakemistoista.

Ja aineellista kulttuuriperintöäkin vaalitaan verkkosivuilla

Suomi on loppuvuoden EU:n puheenjohtaja ja Helsinki on yksi Euroopan yhdeksästä kulttuurikaupungista vuonna 2000. Niitä varten Museovirastossa on tehty viidellä eri kielellä verkkosivut, joille on koottu tietoa aineellisen kulttuuriperinnön vaalimisesta Suomessa.

Aihepiiristä on myös koottu esite Vahvoista juurista kasvaa hyvä elämä, joka kertoo verkkosivuja laajemmin kulttuuriperinnön vaalimisesta.

Nelonen kasvatti katsojalukujaan

Tv-kanava Nelonen kasvatti vuoden alkupuoliskon aikana tuntuvasti katsojamääriään. Kasvua viime vuoden vastaavaan kauteen kertyi 40 prosenttia. Koko katsojakakusta Nelosen osuus oli nyt 9 prosenttia.

Kesäkuussa Nelonen teki katsojaennätyksensä, kun kanavan valtakunnallinen katsojaosuus nousi hieman yli 11 prosenttiin. Neloskanava aloitti toimintansa kesällä 1997.

Casino suosituin arpa Suomessa

Veikkauksen suosituin arpa on edelleen Casino-arpa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset ostivat Casino-arpoja noin 34 markalla asukasta kohden, kerrotaan Veikkauksesta.

Toiseksi suosituin arpa suomalaisten keskuudessa on Ässä-arpa, joita ostettiin noin 28 markalla asukasta kohden.

Eniten arpoja raaputettiin tämän vuoden aikana Töysässä, jossa Casino-arpoja ostettiin 228 markalla asukasta kohden ja Ässä-arpoja 140 markalla asukasta kohden.

Toiseksi eniten molempia arpoja raaputettiin Suomusjärvellä ja kolmanneksi eniten Haminassa.

Suomi haluaisi torjua vesikauhua itärajan yli

Suomi haluaisi laajentaa EU:n rahoittamaa vesikauhutorjuntaa Venäjän puolelle.

Suomessa vesikauhua eli rabiesta ei ole tavattu kymmeneen vuoteen, koska rokotesyöttien levittäminen raja-alueelle on tepsinyt. Syöttejä on vuosittain levitetty lentokoneesta noin 80 000 kappaletta 20-30 kilometriä leveälle vyöhykkeelle. EU on vuodesta 1996 maksanut puolet kuluista.

Seurantatutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kohde-eläimistä on saanut immuniteetin tautia vastaan.

Parhaillaan venäläisten kanssa keskustellaan mahdollisuudesta laajentaa toimintaa Venäjän puolelle. Suhtautuminen on myönteistä, tosin rahoitus jäisi Suomen ja EU:n tehtäväksi.

Joulupukki ei tänäkään vuonna valepukkien maailmankongressiin

Joulupukkien maailmankongressiin Tanskaan saapuneet joulupukit marssivat paraatissaan maanantaina paahtavassa helteessä Kööpenhaminan huvipuistossa. Oikea joulupukki ei tänäkään vuonna katsonut tarpeelliseksi osallistua valepukkien kongressiin.

Joulupukki kertoi Korvatunturilta, että hän on kyllä tietoinen meneillään olevasta tapahtumasta Kööpenhaminassa. Pukki on kertomansa mukaan hyvin kiireinen.

- Kaikenlaisia tapahtumiahan sitä maailmalla jatkuvasti järjestetään... kaupallisia riehoja, joihin kutsutaan ihmisiä tonttuilemaan. Täällä Korvatunturilla me teemme töitä ensi joulua varten, sanoi Joulupukki maanantaina ja toivotti hyvää kesän jatkoa kaikille Suomen kesästä nauttijoille.

Neljä päivää kestävään vuosittaiseen joulupukkien kongressiin saapui noin 130 pukkia 12 maasta muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista, El Salvadorista ja Sveitsistä. Kongressi järjestettiin 36:tta kertaa.

Koonnut: IKK
23.7.1999

AJASSA -SIVULLE