 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Angolan julmaa sisällissotaa rahoitetaan timanteilla
Angolan veristä sisällissotaa rahoitetaan syvältä maan uumenista: timanttikaivosten rikkaudet ovat jo vuosien ajan kannustaneet Unita-järjestöä jatkamaan taistelua maan hallitusta vastaan. YK:n pakotteista huolimatta jalokiville löytyy aina ostajia.Angolan timantintuotanto on vuodesta 1992 keskittynyt 60-70-prosenttisesti kapinajohtaja Jonas Savimbin hallitsemille alueille. Hänen arvellaan saaneen timanttikaupoista yli 20 miljardin markan tulot sodankäyntiä varten. Läntiset tiedustelulähteet arvioivat satelliittikuvien perusteella vuonna 1996, että Unitalla oli yli 100 000 miestä töissä timanttikaivoksissa pelkästään Cuangon laaksossa. - Ilman timanttituloja Unita tuskin pystyisi käymään sotaa, sanoo YK:n Angolan pakotekomitean johtaja, kanadalainen diplomaatti Robert Fowler. YK:n tietojen mukaan Unita ansaitsi viime vuonna kaivostoiminnallaan lähes 1,2 miljardia markkaa. Timanttialan asiantuntijapiirien mukaan summa lienee tosi asiassa kaksinkertainen.
Israel ja Belgia eivät piittaa pakotteistaYK kielsi vuonna 1998 kaupan sellaisilla angolalaisilla timanteilla, joilla ei ole Angolan hallituksen myöntämää sertifikaattia. YK rankaisi näin Unitaa siitä, ettei se ollut noudattanut vuonna 1994 solmittua rauhansopimusta.Maailman kaksi johtavaa timanttikaupan keskusta, Israel ja Belgia, eivät kuitenkaan piittaa pakotteista, vaan antavat kenen tahansa tehdä kauppaa luvattomilla timanteilla. Brittijärjestö Global Witness on osoittanut laajassa raportissaan, ettei myöskään maailman suurin timanttiyhtymä De Beers kaihda luvatonta timanttikauppaa. De Beers on luvannut parantaa tapansa, mutta vetoaa samalla siihen, että timanttien alkuperää on usein vaikea selvittää. Valvontaa vaikeuttaa myös se, että Unita käyttää timantteja suoraan maksuvälineenä ostaessaan aseita.
Valtaukset kiihdyttivät sotaaAngolan sota, jossa on kuollut yli miljoona ihmistä, kiihtyi uudelleen viime syksynä. Yhtenä syynä tähän pidetään sitä, että hallituksen joukot olivat onnistuneet valtaamaan kymmeniä Unitan hallussa olleita timanttikaivoksia.Sotilastarkkailijoiden mukaan Unita ei ole toistaiseksi yrittänyt vallata kaivoksia takaisin. Sen sijaan se on aloittanut terrorikampanjan vähentääkseen hallituksen timanttituloja. Viimeksi kuluneen vuoden aikana useita kaivosjohtajia ja ulkomaisia kaivosinsinöörejä on surmattu Angolassa, ja kaivoksia on miinoitettu.
Rauhanpyrkimykset kariutuneet useastiAngola itsenäistyi Portugalin alaisuudesta vuonna 1975, mutta sisällissotaa itsenäisyys ei lopettanut. Vastakkain olivat Neuvostoliiton ja Kuuban tukema marxilainen hallitus ja alkujaan maoistisia oppeja noudattanut Unita, jota tukivat Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat.Vuonna 1992 Unitan johtaja Jonas Savimbi hävisi maan ensimmäiset demokraattiset vaalit ja Unita päätti jatkaa sotaa. Rauhanpyrkimykset kariutuivat myös vuonna 1994 ja 1998. Nyttemmin YK on vetäytynyt sodan raatelemasta maasta ja varoittanut, että sen asukkaita uhkaa laaja nälänhätä.
STT-IKK |
ULKOMAAT-SIVULLE