Ensimmäisestä kuukävelystä 30 vuotta



Kolme vuosikymmentä sitten toteutui yksi tarinankertojien ja seikkailijoiden hurjimmista unelmista: ihminen seisoi ensi kertaa Kuun pinnalla.


Heinäkuun 21. päivänä vuonna 1969 joka viides maapallon asukas istui tv-vastaanottimensa ääressä ja seurasi silmä tarkkana, kuinka Neil Armstrong kuvasi astronauttitoverinsa Edwin Aldrinin ensiaskelia Kuussa.

Huikean kalliit tutkimukset ja vuosien kehittelytyö olivat vihdoin tuottaneet tulosta: Yhdysvallat oli päihittänyt Neuvostoliiton ja karua kuumaisemaa pääsivät ensimmäisinä ihailemaan amerikkalaiset.

Apollo 11 laskeutui Kuuhun 20. heinäkuuta. Laskeutumisesta ei puuttunut dramatiikkaa. Tietokonevika oli aiheuttanut ongelmia ja polttoainetta oli jäljellä vain 17 sekunniksi, kun sopiva laskeutumispaikka vihdoin löytyi.

Houstoniin Texasiin saapunut "Kotka on laskeutunut" -viesti sai lennonvalvojat huokaisemaan helpotuksesta ja sadat miljoonat Maan asukkaat 365 000 kilometrin päässä puhkeamaan riemunhuutoihin.

Lähes seitsemän tuntia laskeutumisen jälkeen Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pölyiselle kamaralle ja lausui ikimuistoiset sanat:
- Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.

Kennedy käynnisti 1961

Kilpajuoksu Kuuhun alkoi Yhdysvaltain osalta vuonna 1961, jolloin presidentti John F. Kennedy asetti päämääräksi Kuun valloituksen vuosikymmenen loppuun mennessä. Kylmä sota vallitsi suurvaltojen välillä, ja Kennedy halusi näyttää, että Yhdysvalloilla oli Neuvostoliittoon nähden teknologiaylivalta.

Neuvostoliitto oli voittanut avaruuskilvan ensimmäisen erän, kun se oli lähettänyt samana vuonna Juri Gagarinin ensimmäiselle miehitetylle avaruuslennolle.

Yhdysvaltain kuuprojektin parissa työskenteli puoli miljoonaa ihmistä ja rahaa paloi 25 miljardia dollaria. Tuosta summasta pelkästään kuvien lähettäminen Maahan lohkaisi pari miljardia.

Kuussa käyneet astronautit kokoontuivat äskettäin Kennedyn avaruuskeskukseen muistelemaan Apollo-lentoja. Miehet, jotka ovat nyt 60-70-vuotiaita, ilmaisivat pettymyksensä siitä, ettei Kuuhun perustettu koskaan pysyvää tukikohtaa eikä ihminen ulottanut valloitusretkeään Marsiin.

Neil Armstrong täyttää 69 vuotta 5. elokuuta. Hän välttelee julkisuutta ja asuu perheensä kanssa Ohiossa.

Edwin "Buzz" Aldrin masentui puolestaan pahoin, kun uusia haasteita ei tuntunut löytyvän kuumatkan jälkeen. Aldrin alkoholisoitui, ja nyt 69-vuotiaana hän on kahdesti eronnut.

STT-IKK
23.7.1999


AJASSA -SIVULLE