Budjettiesityksestä vaihtelevia kommentteja

Teollisuuden ja työnantajien TT pitää hallituksen budjettiesityksen peruslinjaa suhdannetilanne ja korkea valtionvelka huomioon ottaen oikeansuuntaisena.

TT kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelman tavoitteesta alentaa ansiotulojen verotusta 10-11 miljardilla markalla hallituskauden aikana on pidettävä ehdottomasti kiinni.

- Budjettiesitykseen nyt kirjattujen veroratkaisujen seurauksena kokonaisveroaste uhkaa jopa lievästi nousta ensi vuonna. Tämä suunta on väärä. Tärkeätä on, että tuotekehitys- ja tutkimusmäärärahat säilyvät hallitusohjelman mukaisesti ainakin nykytasolla, TT korostaa.

TT:n mielestä talouskasvun varmistamiseksi esitys aivan oikein korostaa ennen muuta maltillista työvoimakustannusten kehitystä.

Vaikka teollisuuden osalta ei TT:n mielestä ole merkkejä ylikuumenemisesta, hallituksella tulisi olla valmius kiristää finanssipolitiikkaa, mikäli kustannustason karkaamista ensi vuonna kuitenkin ilmenisi.

Talousarvioesitys täyttää TT:n arvion mukaan hallitusohjelman vähimmäisvaatimuksen, jossa panostukset yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan säilytetään vähintään nykytasolla.

Ristiriidassa hallitusohjelman kanssa ovat kuitenkin jatkuvat leikkaukset pk-yrityksille tärkeässä tuotteistamisessa sekä tuotteiden kaupallistamista ja yritysten kansainvälistymistä ja koulutusta koskevissa kysymyksissä. Moitteita saa myös liian vähäinen rahoitus liikenneverkkojen kuntoon.

Keskuskauppakamari moittii "huoletonta velanhoitoa"

Viiden voimakkaan talouskasvun vuoden jälkeen 422 miljardiin paisunutta velkaa lyhennetään ensi vuonna kuudella miljardilla. Keskuskauppakamari muistuttaa, että tällä lyhennysvauhdilla vuoden 1990 velkatason saavuttaminen kestäisi 60 vuotta.

- Nykyisen valtionvelan raskautta kuvaa se, että tasan kaikille työikäisille suomalaisille jaettuna se merkitsisi jokaiselle noin 120 000 markan velkataakkaa, järjestö sanoo.

Ylivelkaantuneisuutta ei järjestön mukaan ole nyt katsottu tarpeelliseksi nostaa eturivin tavoitteeksi, minkä vuoksi budjetin ylijäämäisyys toteutuu erittäin korkealla sekä menojen että tulojen tasolla. Varautuminen tulevaan olisi edellyttänyt olennaisesti nykyistä suurempaa ylijäämää alemmalla veroasteen tasolla.

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan työttömyys on laskemassa tasolle, jossa se on suurelta osin rakenteellista. Työmarkkinoiden toimintaedellytyksiä parantamalla ja ansiotulojen verotusta keventämällä työttömyyttä voitaisiin edelleen alentaa.

- Hallituksen on työllisyyden nimissä pidettävä kiinni hallitusohjelmassa sovitusta ansiotuloverotuksen keventämisestä vuosittain siten, että kevennysten yhteismäärä on vaalikauden aikana vähintään 10-11 miljardia markkaa, Keskuskauppakamari vaatii.

Yrittäjien Järventaus: Budjetin yleislinja hyvä

- Julkisten menojen kansantuoteosuuden pieneneminen antaa tilaa huippukorkean veroasteen alentamiselle ja siten parantaa yrittämisen ja työn tekemisen edellytyksiä, Järventaus perustelee.

Vastuu talouspolitiikan onnistumisesta siirtyy yrittäjien mukaan nyt työmarkkinoille.

- Erittäin maltillisella palkkaratkaisulla yhdessä verojen alentamisen kanssa savutetaan koko kansantalouden, myös palkansaajien kannalta paras tulos, Järventaus korostaa.

Yrittäjien vaatimuslistalle kuuluu, että tuleviin palkkaratkaisuihin tulisi hallitusohjelman mukaisesti sisällyttää verotus kokonaisuudessaan alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdottamalla tavalla.

- Palkkaverojen ja sivukulujen alentamisen yhdistelmä on työllisyyden kannalta tehokkaampaa kun pelkkä palkkaveron alentaminen, Järventaus arvioi.

Kaupan keskusliitto: Budjetti ei riitä turvaamaan kasvua

KKL:n toimitusjohtaja Guy Wires arvioi, että kotitalouksien ostovoiman tulisi ensi vuonna kasvaa 3-4 prosenttia, jotta palvelualojen lisätyöllistävä kehityssuunta voisi jatkua. Lisäksi kuluttajien piirissä vallitsevaa optimismia talouden suotuisasta kehityksestä tulee kaikin tavoin pyrkiä ylläpitämään.

- Budjettiesitys vaatii tuekseen pikaisia ratkaisuja tuloverotuksen keventämisestä ensi vuonna. Optimismin vahvistamiseksi tulisi samalla pyrkiä aikatauluttamaan verokevennysohjelma koko vaalikaudelle.

Wireksen mukaan tämä pitkäjänteisyys olisi omiaan helpottamaan yrityssuunnittelua ja yritysten investointihankkeiden toteutumista. Näin menettelemällä voitaisiin KKL:n laskujen mukaan synnyttää 30 000-40 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.

Wires perustelee näkemystään mm. sillä, että kotimarkkinat ovat tähän asti pystyneet täyttämään viennin hidastumisen synnyttämän aukon kansantalouden kehityksessä. Pelkästään kauppaan on parin viimeisen vuoden aikana syntynyt 20 000 uutta työpaikkaa.

Wires muistuttaa, että kansantalouden kasvu tulee olemaan pääasiassa kotimarkkinoiden varassa pitkälle ensi vuoteen. Myös Aasian kriisin hellittäminen tulee näkymään vasta viiveellä pitkien toimitusaikojen vuoksi.

Palvelutyönantajat: Verotuksen uudistamisella on kiire

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojalan mukaan vakaa kasvu edellyttää verotuksen rakenteellisia uudistuksia, eikä päätöksiä saa lykätä liian voimakkaan talouskasvun pelossa.

- Verotuksen keventäminen vaikuttaa suoraan yksityisten palvelujen menestymiseen ja sitä kautta alan työllisyyteen, Ojala muistuttaa.

PT:ssä katsotaan, että hallituksen on tehtävä verotuksen välttämättömät rakenneuudistukset viimeistään syksyllä. Niitä ovat tuloverotuksen ja työn sivukulujen alentaminen sekä arvonlisäverotuksen laskeminen työvaltaisilla palvelualoilla. Verotuksen uudistaminen pitää aloittaa nyt, kun taloudellinen tilanne antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Hallitus rakensi ensi vuoden talousarvioehdotuksen neljän prosentin talouskasvulle. PT:n arvioiden mukaan viennin kasvu voimistuu, mutta samaan aikaan kotimainen kysyntä hiukan heikkenee. Hallitus lykkäsi nyt veropäätökset ja kytki ne syksyn työmarkkinakierrokseen.

- Tämä korostaa entisestään maltillisten palkankorotusten merkitystä ja työmarkkinajärjestöjen vastuuta. Myös hallituksen tulee edistää aktiivisesti maltillisen tuloratkaisun syntymistä, Ojala muistuttaa.

MTK: Maatalouden lomaoikeutta heikennettiin

MTK muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvattiin turvata lomitusjärjestelmän nykyiset edut. Karjataloudenharjoittajalla on lomaoikeutta 22 päivää vuodessa, joista 11 päivää on pidettävä samanaikaisesti puolison kanssa.

Hallituksen päätös pakollisten yhteisten lomapäivien nostamisesta 11 päivästä 16 päivään on MTK:n mukaan useilla tiloilla mahdoton, koska riittävän ammattitaitoista lomittajia ei ole tarpeeksi. Tämä merkitsee järjestön mukaan käytännössä lomapäivien vähenemistä.

Sen sijaan oikeana MTK pitää hallituksen päätöstä torjua viljelijän vuosiloma- ja eläkevakuutusmaksujen korotukset. Muihin maatalouden pääluokkaan liittyviin budjettiasioihin hallitus joutuu MTK:n arvion mukaan palaamaan elokuun alussa, koska EU:n päätökset niistä ovat avoinna.

SAK: Työllisyysmäärärahat hyvän budjetin puutteena

Myönteistä on myös se, että budjetilla jatketaan valtiontalouden vahvistamista turvautumatta kuitenkaan yhteiskunnallisten palvelujen tai sosiaaliturvan leikkauspaketteihin.

SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne arvioi, että nyt olisi oikea aika koota suhdannepuskureita ja varautua myös kasvun hidastumiseen. Yhteisö- ja pääomaverokannan korottaminen heti ensi vuoden alusta on suhdannepoliittisestikin perusteltua.

Parmanteen mukaan on kuitenkin pettymys, ettei SAK:n tavoittelemaa, työllisyyttä tukevaa pieni- ja keskituloisten työn verotuksen kevennystä ole miltään osin päätetty, vaan asia korjaaminen jää syksyn tuloratkaisujen varaan.

Parmanne muistuttaa, että työelämän kehittäminen - osaamisen vahvistaminen, työssä jaksaminen sekä työntekijöiden turvallisuuden parantaminen - ovat suomalaisen yhteiskunnan menestymisen edellytyksiä.

- Myönteistä on, että budjettineuvotteluissa lisättiin 70 miljoonaa markkaa edistämään ikääntyneiden työelämässä pysymistä.

SAK:ssa arvioidaan kuitenkin, että tarkoitukseen ohjatut varat eivät alkuunkaan riitä tarjoamaan kaikille työttömyysturvan varaan joutuville ikääntyville pitkäaikaistyöttömille työllistymisvaihtoehtoa.

- Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet onnistuivat hiljattain sopimaan työttömyyseläkkeen jatkamisesta, Parmanne kiittelee.

STTK:n Swanljung: Ei esteitä tulosovulle

STTK tukee hallituksen päätavoitetta, jonka mukaan työllisyysastetta nostettaisiin ja työllisyys oleellisesti parantuisi.

Swanljungin mukaan tulevalla työmarkkinakierroksella palkat painottuvat veroja enemmän, mutta palkansaajien ostovoiman turvaaminen muodostuu molemmista osista. STTK vaatii tuloverotuksen keventämistä tasapuolisesti eri palkansaajaryhmille. Keskituloisia ei tule unohtaa, painottaa Swanljung.

STTK:n mielestä myönteistä talousarviossa on sopu kuntien rahoituksesta. Järjestö odottaa kuntien ottavan peruspalvelujen hoidon lisäksi vastuun myös henkilöstönsä jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

- Terveydenhuollon maksujen korotuksia voitaisiin käyttää henkilökunnan lisäämiseen siellä missä työpaineet ovat suurimmat, toteaa Swanljung.

Kuntaliitto: Hyvä budjettiesitys kaatui maalisuoralla

Myönteistä kuntien kannalta on valtionosuuksien indeksitarkistuksen täysimääräinen korotus. Se lieventää kuntien välisten taloudellisten erojen kasvua. Samansuuntaisesti vaikuttaa kuntien harkinnanvaraisten avustusten lisäys. Kuntaliitto kuitenkin huomauttaa, että avoimena on edelleen ansiotulovähennyksen korotuksen aiheuttamien veromenetysten kompensointi.

Kuntaliitto painottaa, että yhteisöveron tuottovaikutus on arvioitava vielä veroratkaisujen ja kuntatalouden kehityksen valossa, kuten budjettipäätöksessä todetaan.

Veronmaksajat: Budjetista miljardipohja tuloveronkevennyksille

- Varsinainen verotuksen keventäminen alkaa vasta sen jälkeen, kun jo nyt tiedossa olevien yli kahden miljardin markan kiristysten vastapainoksi toteutetaan samansuuruiset kevennykset tuloveroperusteissa, sanoo Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Hän muistuttaa, että ansiotulojen verotuksen osalta budjettiriihessä päätettiin ainoastaan yhden prosentin suuruisesta indeksitarkistuksesta valtion tuloveroasteikkoon.

- Mikäli yleinen ansiotaso kohoaa ensi vuonna enemmän kuin prosentin, tulee tuloveroasteikon alimittaiseksi jäävä tarkistus sekin osaltaan kiristämään verotusta.

Päivähoitomaksujen tuloharkinnan jyrkentäminen merkitsee Lehtisen mukaan askelta takaisin prosenttia prosentin päälle -linjalle ja kolminkertaiseen progressioon edellisen hallituksen toimeenpanemien kannustinloukkujen purkutalkoiden jälkeen.

Lehtinen pitää erikoisena, että päivähoitomaksujen tuloharkintaa kiristetään, sillä hallituksen linjaukset työn teon kannustimien parantamisesta ovat tällä menolla osoittautumassa pelkäksi sanahelinäksi.

Koonnut:
ILPO KIURU
26.7.1999