Budjettiriihi alkaa sunnuntaina, kiistaa yli miljardista markasta


Budjettineuvotteluiden loppurutistus, budjettiriihi alkaa sunnuntaiaamuna. Neuvotteluihin on varattu aikaa tiistaihin saakka. Jos ratkaisut syntyvät viime vuoden tahtiin, tulosta voi tulla nopeamminkin, mutta kiperät kiistat voivat myös venyttää neuvotteluita.

Suurimmat kiistat liittyvät valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) päätökseen pienentää budjetin loppusummaa miljardilla 192 miljardiin. Niinistö perustelee nipistystä suotuisalla talouskehityksellä, joka tuo automaattisia säästöjä esimerkiksi työttömyyskulujen alentuessa.

Muut ministeriöt tulkitsevat teon leikkaukseksi: ne laskevat, että valtion talous kestää kehysneuvotteluissa sovitun summan ja mahdollisella talouskasvun tuomalla ylijäämällä ne voivat paikata laman aikana syntyneitä epäkohtia.

Epäsopua on monessa ministeriössä myös siitä, saavatko ne laskea kustannuksen nousun ministeriönsä edellisvuotisen budjetin päälle vai pitäydytäänkö viimevuotisissa markkamäärissä.

Budjetin teossa on pyritty periaatteessa siihen, että menot pysyisivät samalla tasolla kuin tänä vuonna. Hallitusohjelman mukaan menot on tarkoitus pitää samalla tasolla koko vaalikauden ajan.

Niinistö pitää menokaton pitämistä myös hyvinä aikoina suurena haasteena hallitukselle.

Kiistat tiivistyvät valtionapuihin

Tärkeimmät kiistanaiheet tiivistyvät siihen, saavatko kunnat valtionapuihinsa täysimääräisen indeksikorotuksen ja lisätäänkö kuntien harkinnanvaraista avustusta.

Jos indeksikorotukset puolitetaan Niinistön esityksen mukaisesti, kunnat saavat 270 miljoonaa markkaa vähemmän kuin ilman puolitusta. Myös kuntien harkinnanvaraiset avustukset uhkaavat jäädä nykyiseen 230 miljoonaan. Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) lisäisi määrärahoja 170 miljoonalla.

Niinistö muistuttaa edellisen vaalikauden päätöksestä, jonka mukaan indeksikorotukset voivat vaihdella 50 ja 100 prosentin välillä - aiemmat korotukset hän tulkitsee väliaikaiseksi elvytykseksi.

Indeksivaroilla palvelut kuntoon

Peruspalveluista vastaava ministeri Eva Biaudet (r.) korjaisi indeksivaroilla laman aikana rapistuneita peruspalveluita, kuten päivähoitoa, vanhusten avohoitoa ja muita vastaavia palveluita, sekä palveluihin käytettäviä rakennuksia.

Opetusministeri Maija Rask (sd.) kamppailee riihessä satojen miljoonien peruskouluremonteista.

Valtiovarainministeriö perustelee korotusten puolittamista kuntien verotulojen kasvulla. Korhonen rahoittaisi harkinnanvaraiset tuet ohjaamalla kirkon yhteisöverosta kolmasosa kriisikunnille. Tästä on Korhosen mukaan sovittu hallitusneuvotteluissa.

Korhonen korostaa, että verotulojen kasvu keskittyy ennestään hyvätuloisiin kuntiin, joten indeksikorotusten leikkaaminen rokottaisi heikoimpia kuntia enemmän kuin harkinnanvaraiset tuet korvaavat.

Korhonen ehdottaa kompromissiksi, että kuntien yhteisöveropalautuksia pienennettäisiin samalla summalla minkä indeksikorotukset toisivat kunnille: tämä tasaisi kuntien tuloja.

Kuntaliitto haluaisi kunnille lisäksi oikeuden korottaa palvelumaksujaan - Korhonen taas hoitaisi peruspalvelut mieluummin verovaroilla. Kysymys ratkaistaan riihessä. Biaudet pani maksuselvitykset jäihin, koska peruspalvelujen kokonaisuudesta ei päästy yhteisymmärrykseen Biaudet'n ja Niinistön kahdenvälisissä neuvotteluissa.

RKP ja vasemmistoliitto esittävät lisäksi, että valtio voisi tinkiä veronalennuksista, jos peruspalveluita ei pystytä turvaamaan muuten. Kokoomus vastustaa ajatusta jyrkästi.

Pääomaveron korotus kunnille vai veroaleen?

SDP ja vasemmistoliitto esittävät lisäksi, että pääomaveron korotus päätettäisiin jo budjettiriihessä. Vasemmistoliiton mukaan näin saataisiin varmuus kuntien verotulojen suotuisasta kehityksestä.

Niinistö on suunnitellut rahoittavansa pääomaveron korotuksella tuloveron alennuksia, jos asiasta päästään sopuun syksyn tuponeuvotteluissa.

Kuntaliiton lisäksi hallituksen kimpussa on häärinyt perinteisesti Maataloustuottajien keskusliitto MTK, joka vastustaa valtiovarainministeriön suunnitelmia kasvattaa viljelijöiden osuutta oman eläketurvansa maksamisesta sekä lomituspalvelujen muuttamisesta maksullisiksi.

Ympäristöministeri Satu Hassin (vihr.) alalta neuvotellaan kehitysyhteistyövaroista: kehitysyhteistyöhankkeista ei ole voitu päättää ennen kuin on saatu tietää, paljonko Kosovon auttamiseen tarvitaan rahaa ja mistä rahat otetaan.

Hassi pelkää, että koko kehitysavun kasvu menee Kosovon auttamiseen, jos valtiovarainministeriö saa tahtonsa läpi. Kehitysavun kokonaissumma nousee joka tapauksessa 2,36 miljardista noin 2,5 miljardiin, koska apu pidetään 0,34 prosentissa bruttokansantuotteesta.

STT-IKK
25.7.1999

POLITIIKKA-SIVULLE