EU:n ulkopolitiikan johdossa tungosta


EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa on ensi syksynä tungosta. Tuore Amsterdamin sopimus antaa ministerineuvoston pääsihteerille uusia työtehtäviä, EU:n komissiossa kunnianhimo on kova ja lisäksi Suomi haluaa EU:n puheenjohtajana vetää johtavaa roolia.

Naton pääsihteeri Javier Solana luultavasti siirtyy EU:n ministerineuvoston pääsihteerin virkaan lokakuussa.

Amsterdamin sopimuksen mukaan EU:n puheenjohtajamaa toimii edelleenkin unionin ulkopolitiikan vetäjänä. Ministerineuvoston pääsihteerin tehtävä on avustaa puheenjohtajamaata - siis tänä syksynä Suomea - ja toimia samalla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana.

Solana tulee edustamaan jatkuvuutta, kun taas puheenjohtajamaat vaihtuvat kuuden kuukauden välein. Suomen taholla ollaankin hivenen huolestuneita siitä, että Solana virkaan siirryttyään saa keskeisen roolin ja jättää ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) syrjemmälle.

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger peräänkuulutti aikanaan "yhtä puhelinnumeroa" Eurooppaan. Vastaisuudessa Yhdysvallat soittaakin ehkä Solanalle - ainakin Yhdysvaltain nykyinen ulkoministeri Madeleine Albright tuntee hänet varsin hyvin.

Varjoon jää myös Chris Patten?

Toinen henkilö, joka saattaa jäädä Solanan varjoon, on EU:n ulkosuhteista vastaavana komissaarina aloittava Britannian Chris Patten. Aikaisemmin Hongkongin kuveröörinä toiminut Patten saa kovan tehtävän koordinoida yhteen kasattuja neljää salkkua komission ulkopoliittisten kysymysten hoitamiseksi.

Uusi EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi on itse osoittanut suurta kiinnostusta ulkomaansuhteisiin samaan aikaan kun Günter Verheugen unionin laajentumisesta vastaavana komissaarina saa vastuun uusien ehdokasmaiden suhteista.

Suomalaisen virkamiehen mukaan EU:n eri elinten pitää syksyllä päättää tarkemmin keskinäisestä työnjaosta.

Mikä on kenenkin rooli?

- Kuka on oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin, kun kyse on esimerkiksi laajentumisesta? Mikä on Solanan rooli, mikä Halosen, mikä Verheugenin, hän kyseli.

Suomen puheenjohtajuuskaudella EU-maiden on määrä syventää puolustusyhteistyötään.

Kölnin huippukokous päätti kesäkuussa, että EU:n on kehitettävä valmiutta kriisien ja konfliktien estämiseen, tarpeen vaatiessa Naton avustuksella. Myös tämän tosiasian odotetaan lisäävän nykyisen Naton pääsihteerin merkitystä EU:n ulkopolitiikassa ensi vuosina.

STT-IKK
23.7.1999

POLITIIKKA-SIVULLE