Keskusta pitää budjettiesitystä epäoikeudenmukaisena



Suurimman oppositiopuolueen keskustan edustajat syyttävät Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen tuoretta budjettiesitystä siitä, että se ei kohtele kansalaisia oikeudenmukaisesti. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen pitää budjettia pettymyksenä etenkin sosiaalisen ja alueellisen kahtiajaon kannalta.


Pekkarisen mukaan budjettiesitys aiheuttaa sen, että kasvava kansantulon kakku jakaantuu entistä epäoikeudenmukaisemmin.
- Budjettiesitys leikkaa noin 500 miljoonaa markkaa hallitusohjelmassa luvatuista kuntatalousmarkoista. Samalla kuntien väliset taloudelliset erot kasvavat kiihtyvää vauhtia, Pekkarinen arvioi.

Yksityisiin kansalaisiin kohdistuva leikkauslinja jatkuu hänen mukaansa mm. palvelumaksujen kiristämisenä kunnallisten peruspalvelujen, kuten sairaan- ja terveydenhoidon, eräiden laitospalvelujen ja lasten päivähoidon tarvitsijoiden kohdalla.

Budjettiesityksestä on Pekkarisen mielestä turha etsiä myöskään hallituspuolueiden edustajien lupaamia korjauksia eläkkeiden pohjaosaan tai taitettuun indeksiin. Hallitus saa moitteita myös siitä, että keskittymistä ja muuttoliikettä vauhdittava budjetti lisää talouden ylikuumenemisuhkaa.

Pekkarinen lupaa puolueensa esittävän omat korjauksensa budjettiesityksiin syksyn kuluessa.

Moni tupopöydän ulkopuolella

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä arvostelee budjettiesitystä passiivisesta veropolitiikasta. Ala-Nissilän mielestä ratkaisu on johtanut kokonaisveroasteen lievään nousuun.

- Hallitus on päättänyt verotuksen kiristyksistä esimerkiksi talletusten korkojen verottamisen ja pääomaverokannan noston osalta, hän perustelee.

Samalla kun hallitus maltillista tuloratkaisua tavoitellessaan tähtää verokevennyksiin, näiden ratkaisujen ulkopuolelle on Ala-Nissilän mukaan kuitenkin jäämässä suuri joukko kansalaisia.

- Tupopöydästä puuttuvat pienyrittäjät, eläkeläiset, viljelijät, tulottomat ja perheet. Veroratkaisujen tekeminen yksistään tupopöydässä syrjäyttää myös kokonaan eduskunnan päätöksenteon kuten kaksi vuotta sitten nähtiin, Ala-Nissilä syyttää.

Hän muistuttaa keskustan esittäneen vaalikauden noin 12 miljardin verokevennysvaran käyttämistä verokiilan leikkaamiseen painottamalla tuloverokevennykset pieni- ja keskituloisiin, porrastamalla työnantajamaksuja palkkatason mukaan ja alentamalla ruokatarjoilun ja esimerkiksi parturialan arvonlisäverokantaa.

STT-IA
27.7.1999


POLITIIKKA -SIVULLE