Niinistö pitää kiinni kuntarahojen leikkauksesta



Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) pitää kiinni siitä, että kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset puolitetaan ensi vuonna. Kokoomuksen eduskuntaryhmän työvaliokunta ja ministeriryhmä ovat samoilla linjoilla.


Asiasta on tulossa sunnuntaina alkavan hallituksen budjettiriihen suurin yksittäinen kiista. Kysymys on 300-400 miljoonasta markasta. Muut hallituspuolueet ovat liputtaneet täysimääräisten korotusten puolesta.

- Hyvän budjettitilanteen ylläpitäminen edelleenkin vaatii aikamoista tarkkuutta, Niinistö korosti kokoomuslaisten budjettikokouksen jälkeen Tampereella.

Niinistö muistutti, että indeksiä koskevaa lakia uudistettiin viime vaalikaudella. Lähtökohtana oli, että indeksitarkistukset voivat vaihdella 50 prosentista 100 prosenttiin. Samalla sovittiin Niinistön mukaan erillisratkaisuna, että viime vaalikaudella korotukset tehdään 100-prosenttisina.

- Kaikki asianosaiset ovat varsin hyvin voineet päätellä, että se ei ole sen pidempi välipuhe, hän lisäsi.

Valtiovarainministeriön nyt esittämä korostustaso oli Niinistön mukaan myös taustalla, kun hallitus päätti keväällä tulevien vuosien menokehyksistä.

- Ei ole kovin onnistunut ratkaisu, jos hallitus runsaan kuukauden päästä ryhtyy muuttamaan vasta tehtyjä linjauksia.

Niinistö hillitsee menojen lisäämistä

Valtiovarainministeri yrittää torjua muitakin menolisäyksiä, joita eri ministerit ovat tuomassa budjettiriiheen yhteensä yli miljardin markan edestä. Niinistö muistutti hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta, että valtion menot jäädytetään tämän vuoden tasolle.

- Valtiovarainministeriön budjettiehdotusta voidaan pitää vähän pehmeänlaisena, jos hallitusohjelmassa halutaan pitäytyä orjallisesti.

Niinistö on yrittänyt jarrutella menolisäyksiä tähdentämällä, että budjettiin kirjatuista toimintamenoista pitää riittää myös edessä oleviin palkankorotuksiin. Jokainen korotusprosentti merkitsee hänen mukaansa 300 miljoonan lisälaskua valtion palkkakuluissa.

Niinistö puolusti yhä näkemystään siitä, että pääomaveron korotuksesta päätettäisiin vasta, kun tuloverojen alentamisesta sovitaan myöhemmin syksyllä. Hän viittasi siihen, että veronalennuksia rahoitettaisiin ainakin osittain pääomaveron korotuksella.

Niinistön mielestä on pelättävissä, että mittavasta lisätulosta sopiminen tässä vaiheessa saattaisi herättää odotuksia, "että jotenkin väljempien mahdollisuuksien aika olisi avautunut".

Maatalousyrittäjien eläkemaksuun korotus

Valtiovarainministeri ei ole myöskään taipumassa maataloustuottajien MTK:n painostuksen edessä. Maatalousyrittäjien eläkemaksua nostetaan ja lomituksen etuja leikataan.

Karjatilojen lomituksesta ei kuitenkaan ryhdytä perimään erillistä maksua, kuten aiemmin on ollut esillä. Niinistön mukaan tarkoituksena on lisätä yhteisten lomituspäivien määrää 11:stä 16:een.

Karjatiloilla molemmat puolisot saavat vuodessa 22 lomapäivää. Lomitusavun saantia rajoitetaan kuitenkin niin, että puolisoiden on pidettävä säädetty määrä lomapäivistä samanaikaisesti.

Asiasta on odotettavissa tiukka keskustelu budjettiriihessä, sillä hallitus on luvannut ohjelmassaan, että "lomitusjärjestelmän nykyiset edut turvataan".

Kokoomus ei tingi veronalennuksista

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz teki selväksi, että puolue ei ryhdy tinkimään tälle vaalikaudelle sovituista 10-11 miljardin markan tuloveronalennuksista.

RKP:n eduskuntaryhmä ehdotti aiemmin viikolla, että hallituksen tulisi tinkiä mieluummin veronalennuksista kuin peruspalvelujen turvaamisesta. Zyskowicz leimasi RKP:n vastakkainasettelun täysin perusteettomaksi.

SAK:n suuntaan Zyskowicz lähetti terveisiä, että kokoomus ei edelleenkään hyväksy työehtosopimusten yleissitovuuden kytkemistä keskitettyyn tuloratkaisuun.

- Ei pidä kuvitella, että Kun kokoomus ensin hallitusohjelmaneuvotteluissa onnistuu torjumaan tällaiset työelämää jäykistävät vaatimukset, niin olisimme sitten muutaman kuukauden jälkeen valmiit tällaisen korporatiivisen mekanismin kautta hyväksymään samoja vaatimuksia.

Kokoomus kiristäisi ulkomaalaislakia

Kokoomuksen kokous otti myös kantaa ulkomaalaislain tiukentamisen puolesta. Puolueen mielestä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä pitää voida nopeuttaa nykyisestä oleellisesti.

Lisäksi ilmeisen perusteettomissa tapauksissa turvapaikan hakija pitäisi voida poistaa maasta, vaikka häntä koskevasta päätöksestä olisikin valitettu. Puolue perusteli vaatimustaan sillä, että hakemusten käsittely ja päätösten toimeenpano venyvät selvissäkin tapauksissa kohtuuttoman pitkäksi ajaksi.

Kokouksessa viitattiin huonona esimerkkinä erityisesti Suomessa yli vuosi olleeseen albanialaiseen jalkapallojoukkueeseen.

- Sellaisissa tilanteissa, joissa turvapaikan hakemiselle ei ole perusteita, prosessin pitäisi olla hyvin nopea, jotta ei omalta osaltamme oltaisi rohkaisemassa hakeutumaan Suomeen ja hakemaan perusteettomissa tilanteissa turvapaikkaoikeutta Suomesta, Zyskowicz sanoi.

Sisäministeri Kari Häkämies (kok.) ei osannut vielä sanoa, milloin mahdollinen lainmuutos tulisi hallituksen käsittelyyn. Häkämies aikoo ensin tunnustella muiden hallituspuolueiden valmiutta maahanmuuttoasioita käsittelevässä ministeriryhmässä.

STT-IKK
25.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE