OECD kiitteli Suomen talouspolitiikan tuloksia

Viime vuosien taloudellinen kehitys on ollut useimmilla talouden alueilla ihailtavaa ja hyvä talouskasvu jatkuu sekä tänä että ensi vuonna, arvioi OECD keskiviikkona julkistetussa Suomen maakatsauksessa. OECD:n talouden kasvuennuste on samalla linjalla muiden laitosten ennusteiden kanssa.

Järjestö arvioi bruttokansantuotteen kasvun hidastuvan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna ja vauhdittuvan uudelleen ensi vuonna. Suomen kansantalous kasvaa katsauksen mukaan ensi vuonna jo kolmatta perättäistä vuotta potentiaalista kasvuvauhtiaan nopeammin.

Bruttokansantuote kasvaa Suomessa OECD:n ennusteen mukaan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia eli edelleen selvästi nopeammin kuin koko euroalueella tai Euroopan unionissa. Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa kokonaistuotannon kasvuksi tänä vuonna 3,8 prosenttia ja ensi vuonna 3,9 prosenttia.

OECD arvioi työttömyyden vähentyvän edelleen ensi vuonna ja työttömyysasteen laskevan 10,0 prosenttiin. Suomen julkisen talouden ylijäämä puolestaan nousee 2,7 prosenttiin. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on katsauksen mukaan euroalueen paras ja koko OECD:n toiseksi vahvin heti Norjan jälkeen.

Rahapolitiikka liian kevyttä Suomelle?

Nyt euroalueen kevyt rahapolitiikka ja Suomen kasvun nopeutuminen kasaavat OECD:n mukaan vahvoja ylikuumenemispaineita ensi vuoteen ja synnyttävä tuotantokapeikkoja teollisuuteen.

- Euroalueen rahapolitiikan tuntuva keventäminen yhdessä Suomen kasvun nopeutumisen ja työmarkkinoiden kiristymisen kanssa merkitsee sitä, että rahapolitiikka saattaa vuonna 2000 olla Suomea ajatellen liian kevyttä, arvioi OECD.

Katsauksessa muistutetaan, että rahapolitiikan höllentäminen vaikuttaa talouteen tuntuvalla viiveellä, ja siinä varoitetaan liian suurista palkankorotuksista edessä olevissa tuloneuvotteluissa.

- Merkittävin kotimainen talouskasvun uhkatekijä on, että parantuva työllisyys johtaa ylimitoitettuihin palkkasopimuksiin. Euron oloissa seurauksena saattaisi olla työllisyyden voimakas heikentyminen, sillä devalvaation käyttäminen ei enää ole mahdollista, muistutetaan katsauksessa.

Suotuisan taloudellisen kehityksen turvaamiseksi OECD patistaa hallitusta jatkamaan talouden rakenteellisia uudistuksia, tehostamaan kilpailua ja alentamaan verotusta. Monet maakatsauksen suosituksista kuten pyrkimys eläkeiän nostamiseen sisältyvät hallituksen talouspolitiikan tavoitteisiin tai ovat valmisteltavina.

Talouspolitiikalle korkea arvosana

- Suomen talouden 4,5 prosentin vuotuinen kasvu vuodesta 1993 vuoteen 1998 kuuluu OECD-maiden nopeimpiin. Työttömyysasteen lasku vuoden 1994 helmikuun 18 prosentin huipusta 11 prosenttiin vuoden 1999 alussa on nopein OECD-maissa koskaan tilastoitu, todetaan OECD:n maakatsauksessa.

OECD:n ekonomistien mukaan "nämä merkittävät tulokset johtuvat taitavasta talouspolitiikan hoidosta, jota suotuisa kansainvälinen taloudellinen ilmapiiri on tukenut". Talous lähti nousuun syvältä, sillä katsauksen mukaan Suomen vuosien 1990-93 lama oli pahin koko OECD-alueella sodan jälkeisenä aikana.

Katsauksessa kiitellään julkisen talouden tervehdyttämistä ja sen nopeaa siirtymistä laman aiheuttamasta syvästä alijäämästä ylijäämäiseksi. Kiitoksia saa myös teollisuuden laaja rakennemuutos, joka on tapahtunut nopeasti lähes kaikilla aloilla ja erityisesti elektroniikkateollisuudessa.

Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 1995 oli katsauksen mukaan keskeinen tekijä taloudellisen kasvun vauhdittajana. Se vakautti raha- ja talouspolitiikkaa ennen euron käyttöönottoa, joka tulevina vuosina tulee edelleen nostamaan suomalaisten elintasoa.

Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on jo noussut yli EU:n keskiarvon, mutta sekä tuottavuuden että elintason nostamiseen on vielä runsaasti varaa, todetaan katsauksessa.

STT-IKK
23.7.1999