Lipponen painotti romanien oikeuksia



Romanien aseman kohentaminen on otettava vakavasti kaikissa EU-hakijamaissa, painottaa EU- ja hakijamaiden parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien kokouksessa puhunut pääministeri Paavo Lipponen (sd.).


Lipponen totesi, että 12 miljoonan romanin elinolot ovat heikot kaikkialla Itä- ja Keski-Euroopassa.

- Opetuksessa, asuinoloissa, terveydenhuollossa ja työllisyydessä romaneita kohdellaan huonommin kuin muita kansalaisia. Joissakin maissa eroteltu koulutusjärjestelmä estää romanilapsia saamasta yhtäläiset mahdollisuudet muiden lasten kanssa, Lipponen paheksui.

Lipponen kehotti hakijamaiden hallituksia ottamaan ongelma todesta ja lopettamaan romanien syrjinnän. Suomikaan ei ole vielä päässyt ongelmasta.

- Olemme tuskallisen tietoisia siitä, että romanit kohtaavat ennakkoluuloja meilläkin.

Suomessa on kuitenkin työskennelty yhteistyössä romanien kanssa jo 40 vuotta, ja romaniväestölle on taattu tasa-arvoinen asema valtaväestön kanssa.

- Omasta kokemuksestamme voimme todeta, että onnistuminen riippuu siitä saavatko romanien edustajat todellisen mahdollisuuden osallistua toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Unkari esimerkkinä hyvässä

Hyvänä esimerkkinä Lipponen mainitsi Unkarin, jonka pääministeri Viktor Orban selosti maansa toimia Suomen-vierailullaan maanantaina. Orban totesi, ettei lainsäädäntö sellaisenaan riitä, on myös välttämätöntä kohentaa asumisoloja ja opetusta.

Lipponen muistutti, että EU-jäsenyyden ehtoihin kuuluu se, että hakijamaa pystyy osoittamaan olevansa oikeusvaltio, jossa ihmisoikeuksia ja lakia kunnioitetaan.

Hänen mukaansa vähemmistöjen asema voitaisiin nostaa esille lokakuussa, Tampereen EU-huippukokouksessa. Tampereella on määrä linjata EU:n yhteistä politiikkaa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä.

Yksi Tampereen ohjenuoria voisi Lipposen mukaan olla se, että ongelmia pitää estää puuttumalla ajoissa maahanmuuton todellisiin syihin.

Kriisinhallinnasta puhuttava yhdessä

Lipponen selosti myös EU:n pohjoista ulottuvuutta, jolle aletaan antaa konkreettista sisältöä Suomen kaudella.

Keskeisiä teemoja ovat liikenne-, energia- ja televerkostojen kehittäminen, luonnonvarojen hyödyntäminen, ydinturvallisuuden ja ympäristönsuojelun parantaminen, opetus ja tutkimus, kansanterveys ja sosiaalihallinto sekä rajat ylittävä yhteistyö, kauppa ja rikollisuuden torjunta, Lipponen luetteli.

Toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä aihe on EU:n kriisinhallintakyvyn kehittäminen, kuten Kölnin huippukokous kesäkuussa päätti.

Tärkeintä tässä vaiheessa on parantaa koordinointia, niin että jäsenmaiden voimavaroja voidaan käyttää kriisinhallintaan tehokkaasti. Naton voimavarat on myös saatava EU:n käyttöön kriisinhallintatehtäviä varten, Lipponen totesi.

Lipponen toivotti tervetulleeksi suurten EU-maiden esittämät ajatukset EU:n turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittämiseksi. Samalla hän kuitenkin muistutti, ettei suurten maiden pidä unohtaa muita jäsenmaita.

- Kun näitä ajatuksia kehitellään eteenpäin, on elintärkeää, että kaikki viisitoista jäsenmaata osallistuvat.

Uusimman puolustuspoliittisen aloitteen esittelivät tiistaina Britannian ja Italian pääministerit Tony Blair ja Massimo d'Alema.

STT-IKK
23.7.1999


POLITIIKKA -SIVULLE