Budjettiriihessä sopu ennätysajassa



Hallitus on päässyt sopimukseen valtion ensi vuoden talousarviosta. Ennätyksellisen lyhyessä budjettiriihessä väännettiin eniten kättä kuntien rahoituksesta ja palvelumaksuista.


Budjettiriihi oli aikaisempiin vuosiin verrattuna ennätyksellisen lyhyt. Asioista päästiin sopuun vajaassa vuorokaudessa. Taustana oli luonnollisesti se, että keskeisimmät asiat oli kirjattu jo hallitusohjelmaan keväisten hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Vuoden 2000 budjettiesityksen loppusumma on 192,7 miljardia markkaa. Budjetti on noin kuusi miljardia markkaa ylijäämäinen. Valtion velkaa lyhennetään arviolta saman verran.

Kokonaistuotannon kasvu pysyy hallituksen arvion mukaan tämän vuoden tasolla eli neljässä prosentissa myös ensi vuonna. Kasvun tasaisuus selittyy osaltaan eri lohkojen onnistuneesta vuorovedosta. Nyt kasvua on tukenut elektroniikkateollisuuden ohella kotimainen kysyntä.

Tiukka budjettilinja jatkuu

Budjettipolitiikan tiukka linja jatkuu. Pitkäjänteisellä kasvupolitiikalla ja julkisten menojen säästöillä aikaisemmat suuret budjettivajeet on kurottu umpeen. Viime vuonna koko julkisessa taloudessa kirjattiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990 ylijäämä. Sen ennakoidaan edelleen kasvavan tänä ja ensi vuonna.

Myös valtiontaloudessa arvioidaan saavutettavan ylijäämä vuonna 2000.

Työllisten osuuden työikäisestä väestöstä hallitus arvioi nousevan tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä ja ensi vuonna edelleen 66,5 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 10,3 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 9,25 prosenttiin.

Kuluvan vuoden kuluttajahintojen nousuvauhdiksi arvioidaan yksi prosentti. Kustannuspaine pysyy hallituksen mukaan vähäisenä, mikäli vuoden 2000 tuloratkaisu pysyy maltillisena. Ensi vuoden inflaatiovauhdiksi arvioidaan 1,75 prosenttia.

Keskeiset veroratkaisut sidotaan tupoon

Kasvavan työllisyyden ja hyvän talouskehityksen varmistamiseksi tarvitaan hallituksen mielestä edelleen maltillista työvoimakustannusten kehitystä.

- Tulevan syksyn työmarkkinaneuvottelut ovat tässä suhteessa ensiarvoisen tärkeitä, hallitus sanoo siirtäen ensi vuoden keskeiset veroratkaisut tehtäväksi näiden sopimusneuvottelujen yhteydessä.

Eräitä tuottovaikutuksiltaan pienehköjä veroratkaisuja on jo mukana budjettiesityksessä. Tuloverotuksen asteikkotarkistus esitetään toteutettavaksi 1 prosentin inflaation mukaisena.

Pankkitalletusten korkojen verovapaus ja vanhojen asuntoluottojen ylimääräinen korkovähennys poistuvat. Osana pyrkimystä nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää esitetään vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen verotukea rajattavaksi.

Kuntataloudesta vääntöä

Kuntataloudesta puhuttiin ennakkoon julkisuudessa ja kuntien rahoitus nousi keskeiseksi myös itse budjettiriihessä.

Budjettiriihessä päädyttiin toteuttamaan valtionosuuksien indeksikorotukset täysimääräisinä, päinvastoin kuin valtiovarainministeriö oli esittänyt. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin lisätään myös 70 miljoonaa markkaa.

Toisaalta valtio kerää erotusta takaisin siten, että yhteisöveron jakosuhdetta muutetaan valtion eduksi kuntien kustannuksella. Lisäksi pääomaveroprosentin korotuksen tuottovaikutus ohjataan nyt kokonaan valtion eduksi.

Toimenpiteillä valtio uskoo kyettävän parantamaan heikoimmassa asemassa olevien kuntien asemaa.

Poliisille lisää määrärahoja

Pitkin edellistäkin vaalikautta keskustelua herättäneet poliisiin toimintaresurssit kasvavat. Poliisin määrärahat lisääntyvät ensi vuonna 97,5 miljoonalla markalla. Määrärahasta 80 miljoonaa on suunniteltu käytettäväksi henkilöstömenoihin.

Poliisin toiminnan tason turvaamiseksi EU-puheenjohtajuuskauden turvatehtävissä budjettiin on lisäksi sisällytetty kertaluonteinen 17,5 miljoonan markan erä.

Vuonna 2000 lakkautetaan vesioikeudet, maaoikeudet ja asunto-oikeudet. Vesioikeuksien tehtävät siirtyvät ympäristöministeriön hallinnonalalle perustettaville ympäristölupavirastoille sekä maaoikeuksien ja asunto-oikeuksien tehtävät käräjäoikeuksille.

Turvapaikkahakemusten käsittelyä tehostetaan aloittamalla turvapaikkatutkinnan siirto poliisilta ulkomaalaisvirastolle. DNA-testaukset otetaan käyttöön perheenyhdistämistapauksissa.

Maatalousyrittäjien myel-maksun tasosta päädyttiin lopputulokseen, jossa momentille lisätään 30 miljoonaa markkaa valtiovarainministeriön esitykseen verrattuna. Tämä merkitsee, ettei myel-maksuihin tule muutosta kuluvaan vuoteen verrattuna.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelut muuttuvat siten, että yhtä aikaa pidettävien lomapäivien määrää lisätään viidellä ja määrärahaa lisätään 35 miljoonaa markkaa valtiovarainministeriön esitykseen verrattuna.

Asiakasmaksuihin korotuksia ja maksukatto

Sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuuksista perustamiskustannuksiin neuvoteltiin sopimus uudesta järjestelmästä. Rakentamisen sijasta siinä tuetaan kuntien toiminnan rakenteellisia parannuksia ja kehittämisohjelmia.

Vanhoissa valtionosuussuunnitelmissa olevat perustamiskustannushankkeet toteutetaan siirtymäkauden aikana hieman alemmalla valtionosuusprosentilla, joka on noin 25 prosenttia kustannuksista.

Asiakasmaksuihin tehdään hallitusohjelman kirjausten mukaiset 350 miljoonan markan korotukset. Samalla kuitenkin maksuille määrätään maksukatto, josta aiheutuu 200 miljoonan markan lisäkorotustarve.

Työttömyyspäivärahaa korotetaan indeksin muutoksen verran, jonka on arvioitu olevan kaksi markkaa eli peruspäiväraha nousisi 123 markkaan.

Tuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ratkaistaan, kun tulevan tulopoliittisen ratkaisun sisältö on arvioitu. Tämä koskee muun muassa eläkeläisten korotettua sairausvakuutusmaksua.

Valtatie 3 avataan liikenteelle ensi vuonna

Liikenneverkkoa hallitus sanoo ylläpidettävän ja kehitettävän koko maassa. Liikenneverkon kunto ja arvo luvataan säilyttää nykytasolla.

Valtatie 3 avataan liikenteelle ensi vuonna. Uusien tiehankkeiden budjetointitapaa uudistetaan siten, että uusista hankkeista päätettäessä varataan valtion talousarviossa hankkeen tarvitsema kokonaisrahoitus.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja lisättiin 22 miljoonalla markalla budjettiriihessä. Määrärahalla kyettäneen turvaamaan joukkoliikenteen nykyinen palveluverkko.

Kuusivuotiaiden esiopetus toteutuu

Kuusivuotiaiden koko ikäluokalle tarkoitettu maksuton esiopetus voidaan budjettiriihen päätösten mukaisesti aloittaa ensi vuonna. Opiskelijoiden asumistukeen on tulossa muutoksia. Muut opiskelijat kuin opiskelijapariskunnat, joilla on lapsia, siirtyvät opiskelijoiden asumistuen piiriin. Opiskelijoiden asumistuen korvaus nousee 67 prosentista 70 prosenttiin.

Yleisen asumistuen piiristä opiskelijoiden asumistuen piiriin siirtyvien korvaustaso laskee 80 prosentista mainittuun 70 prosenttiin. Järjestelmissä on myös muita eroja. Esimerkiksi opiskelijoiden asumistukea maksetaan vain opiskelukuukausilta kun taas yleistä asumistukea maksetaan ympärivuotisesti.

Järjestelmäuudistuksessa tulee hallituksen mukaan olemaan sekä "voittajia" että "häviäjiä". Valtiontaloudellisesti uudistus tuo säästöjä. Samalla järjestelmät kuitenkin selkiytyvät, koskapa kaikki opiskelijat lapsiperheitä lukuun ottamatta tulevat saman järjestelmän piiriin.

13 000 uutta asuntoa valtion varoin

TEKES:in määrärahat ja myöntämisvaltuudet säilyvät kuluvan vuoden tasolla. Sen myöntämisvaltuuksien kokonaismääräksi esitetään 2 150 milj. mk. Työministeriön hallinnonalalla toteutetaan ns. Puron työryhmän esittämiä toimia siten, että syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutusta parannetaan. Työttömyysputkeen joutumassa olevien 55-vuotiaitten tukityöllistämiseen varataan 70 miljoonaa markkaa.

Aktiivisen työllisyyspolitiikan kokonaisvolyymi on keskimäärin 100 100 henkilön tasolla. Valtion tukema asuntotuotanto mitoitetaan 13 000 uuteen asuntoon, joista 1 000 on siirtoa kuluvalta vuodelta ensi vuodelle. Valtion osuus jakautuu siten, että aravarahoitteisia on 4,4 miljardia markkaa ja korkotuettua tuotantoa 2,6 miljardia.

Sasi ministeriksi VN:n kansliaan

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin alaisuudessa työskentelevä EU-sihteeristö siirtyy ulkoministeriöstä valtioneuvoston kansliaan hallitusohjelman mukaisesti.

Ministeri Sasi nimitetään samalla ministeriksi valtioneuvoston kansliaan. Siirto tapahtuu ensi vuoden heinäkuun alussa.

ILPO KIURU
26.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE