Kilpailu säästäjien varoista kiristyy ensi vuonna



Pankit joutuvat ensi vuoden alusta lähtien kilpailemaan tosissaan säästäjien rahoista muiden sijoitusmuotojen kanssa. Talletuksien koron verovapauden päättyminen vuodenvaihteen jälkeen asettaa talletukset ensimmäisen kerran aidosti samalle viivalle muiden sijoitusmuotojen kanssa.


Verovapauden poistaminen päättää pitkäksi venähtäneen rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn purkamisen. Pankit vastustivat viimeiseen asti verovapauden poistamista.

Talletukset ovat pankkien suurin ja halvin rahoituksen lähde. Pankit pelkäävät rahoituskustannustensa nousua, kun kilpailu säästövaroista kiihtyy.

Pankeilla oli Suomen Pankin rahoitusmarkkinakatsauksen mukaan toukokuun lopussa talletuksia yhteensä 320,1 miljardia markkaa. Euromääräiset talletukset olivat 312,6 miljardia markkaa. Siitä verottomia talletuksia oli yli kaksi kolmasosaa eli 225,5 miljardia markkaa.

Lähdeverollisia talletuksia pankeilla oli 13,6 miljardia markkaa ja muita verollisia talletuksia 73,6 miljardia markkaa. Valuuttatalletukset olivat 7,5 miljardia markkaa.

Meritan markkinaosuus talletuksista yli 42 prosenttia

Kolme suurta pankkia hallitsee talletusmarkkinoita. Maaliskuun lopussa pankkien kaikki talletukset olivat Rahoitustarkastuksen katsauksen mukaan 324,4 miljardia markkaa.

Meritan markkinaosuus oli 42,1 prosenttia kaikista talletuksista, osuuspankkien 28,7 prosenttia ja Leonian 15,0 prosenttia. Talletuksia niillä oli 136,6 miljardia markkaa, 93,2 miljardia markkaa ja 48,7 miljardia markkaa.

Säästöpankeissa oli maaliskuun lopussa talletuksia 24,1 miljardia markkaa ja paikallisosuuspankeissa 8,9 miljardia markkaa. Ålandsbankenin talletukset olivat Rahoitustarkastuksen katsauksen mukaan 3,5 miljardia, Mandatum Pankin 2,3 miljardia ja ulkomaisten pankkien 7,0 miljardia markkaa.

Talletuskorko 1,25 prosenttia

Pankkien kaikkien talletusten keskikorko oli Suomen Pankin julkaiseman rahoitusmarkkinatilaston mukaan toukokuussa 1,25 prosenttia. Verottomille talletuksille pankit maksoivat korkoa keskimäärin 1,22 prosenttia.

Lähdeverollisten talletusten keskikorko oli 2,37 prosenttia ja muiden verollisten talletusten 1,17 prosenttia.

Talletusten reaalikorko oli toukokuussa negatiivinen eli -0,15 prosenttia, sillä inflaatio oli 1,4 prosenttia. Toisin sanoen talletusten reaaliarvo laskee hiljakseen, mikäli varat ovat pitkään tilillä. Kärjistäen voisi sanoa tallettajien maksavan pankille siitä, että he saavat antaa varansa pankin käyttöön.

Kevään aikana käydyssä tunnepohjaisesti värittyneessä keskustelussa verovapauden lopettamisesta näytti siltä, että innokkaimmille verotuksen vastustajille huonokin verovapaa tuotto oli parempi kuin suurempi tuotto, josta maksetaan normaali pääomatulon vero.

Pääomatulon 29 prosentin verolla verovapaiden tilien reaalituotto veron jälkeen oli toukokuun luvuilla -0,53 prosenttia. Lähdeverollisten talletusten reaalituotto veron jälkeen oli 0,28 prosenttia. Kaikkien talletusten laskennallinen reaalituotto veron jälkeen jäi toukokuussa -0,51 prosenttiin.

"Markkinoiden kehitys vauhdittuu tästä"

Pankinjohtaja Matti Inha Leoniasta uskoo, että verovapauden poistaminen talletuskoroilta vauhdittaa rahoitusmarkkinoiden tiedossa olevaa ja suotavaa kehitystä kohti monipuolisempaa sijoittamista. Trendi on väistämätön ja verotus nopeuttaa sitä, mikä hyödyttänee erityisesti sijoitusrahastoja, sanoi Inha.

Pankkien välistä kilpailua Inha ennakoi syntyvän ennen muuta suuremmista tai pitkäaikaisemmista talletuksista, joiden korkotason hän arveli nousevan. Käyttelytileissä kilpailutilanne tuskin muuttuu, totesi Inha.

- Jos oletetaan talletuskorkojen nousevan, niin kyllä se heijastuu myös antolainauksen korkoihin. Korkomarginaali on pitkään laskenut asiakkaan eduksi, mutta jos ottolainauksen korot nousevat, niin se vaikuttaa myös lainakorkoihin, Inha sanoi.

Talletusten koron perusteena on markkinatilanne eikä verotus, joten korkokilpailua pankkien välillä tuskin syntyy, arvioi apulaisjohtaja Tuulikki Hukari MeritaNordbankenista verovapauden poistumisen vaikutusta.

- Palkkatilien osalta pankit kilpailevat tiliin liitettävien palveluiden monipuolisuudessa ja helppokäyttöisyydessä, totesi Hukari.

Pankkien välistä kilpailua saattaa Hukarin mukaan sen sijaan syntyä talletustilien ja muiden sijoitusvaihtoehtojen välille. Säästämisessä kaikki vaihtoehdot ovat tuoton osalta nyt samalla viivalla, jolloin asiakkaan kannattaa etsiä ennen kaikkea monipuolista ja itselleen sopivaa tuoton ja riskin tasapainoa, Hukari sanoi.

"Talletusten hinnoittelua joudutaan muuttamaan"

Pankit joutuvat verokohtelun muuttumisen vuoksi uusimaan talletusten hinnoittelupolitiikkaa, sanoi pankinjohtaja Mikael Silvennoinen Osuuspankkikeskuksesta.

- Käyttelytileille maksettava korko lähenee nollaa ja muiden tilimuotojen hintakaton asettaa lyhyen koron sijoitusrahastojen tuotto, arvioi Silvennoinen.
Antolainauksen korkomarginaalin leventämiseen saattaa hänen mukaansa tulla painetta, mutta muutokset eivät kuitenkaan ole kovin suuria.

- Sijoitusrahastojen ja vapaaehtoisten henki- ja eläkevakuutusten suhteellinen osuus kotitalouksien sijoitusvaroista kasvaa edelleen. Vastaavasti talletusten suhteellinen osuus pienenee. En usko talletusten absoluuttisen määrän ainakaan olennaisesti pienentyvän, Silvennoinen sanoi.

Talletusten osuus Osuuspankkien koko vieraan pääoman ehtoisesta varainhankinnasta oli ensimmäisellä neljänneksellä Silvennoisen mukaan 74 prosenttia. Verovapaiden talletusten keskihinta oli noin 1,0 prosenttia, varainhankinnan kokonaiskustannus noin 2,0 prosenttia ja muun varainhankinnan keskikustannus noin 3,40 prosenttia, totesi Silvennoinen.

Korkojen verottaminen päättää säännöstelyajan

Hallitus antoi lakiesityksen verovapauden poistamisesta eduskunnalle juhannuksen alla. Esityksen perustelujen mukaan verovapaus on jäänne rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn ajoilta. Se vääristää hallituksen mukaan sekä markkinoiden hinnoittelua että säästäjien sijoituskäyttäytymistä pankkitalletuksia tarpeettomasti suosivaan suuntaan. Talletusten korkojen verovapaus on tarkoitus poistaa ensi vuonna.

Yli puoli vuosisataa kestäneen tiukan rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden säännöstelyn aikana valtaosa säästövaroista oli pankkien tileillä. Muita sijoitusvaihtoehtoja ei juuri ollut.

Suomen rahoitusvarallisuudesta on vieläkin useimpiin kehittyneisiin maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri osa pankkitalletuksina. Viime vuosina niiden osuus on kuitenkin tasaisesti laskenut.

Talletusten osuus kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta laski Pankkiyhdistyksen vuosikirjan mukaan 76 prosentista vuonna 1990 jo 56 prosenttiin viime vuonna. Kotitalouksien 416 miljardin markan rahoitusvarallisuudesta talletuksissa oli viime vuoden lopussa 233 miljardia markkaa.

Osakkeissa varoja oli 100 miljardia markkaa, vakuutuksissa 37 miljardia markkaa, joukkovelkakirjoissa 35 miljardia markkaa ja sijoitusrahastoissa 11 miljardia markkaa.

Pankkien koko vieras rahoitus 775 miljardia

Pankkien rahoitusmarkkinoilta toimintaansa hankkiman vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen pääerät nousivat Rahoitustarkastuksen mukaan viime vuoden lopussa yhteensä 775 miljardiin markkaan. Siitä yleisön ja julkisyhteisöjen kaikentyyppisten talletusten osuus oli yhteensä 437 miljardia markkaa, mistä varsinaisia talletuksia oli 411 miljardia markkaa.

Luottolaitos- ja keskuspankkivelkaa pankeilla oli viime vuoden lopussa yhteenlasketussa taseessaan 124 miljardia markkaa ja erimittaisia velkakirjalainoja 214 miljardia markkaa. Tämän rahoituksen hinta määräytyy markkinaehtoisesti raha- ja pääomamarkkinoilla.

Pankeissa oli toukokuun lopussa verottomia euromääräisiä talletuksia 225,5 miljardia markkaa eli vajaat 30 prosenttia koko vuodenvaihteen vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta. Talletusten mahdollisen kallistumisen lisäksi pankkien korkokuluja tulee lähivuosina kasvattaman Euroopan korkotason kääntyminen nousuun talouskasvun vauhdittuessa.

Pitkään jatkunut korkotason lasku on alentanut lainakorkoja ja vahvistanut pankkien tuloksia. Korkotason nousu puolestaan nostaa lainakorkoja ja heikentää pankkien tuloksia.

Rahoitustarkastuksen laskelman mukaan yhden prosenttiyksikön korkotason lasku parantaa pankkien tulosta 1 574 miljoonalla markalla. Korkotason yhden prosenttiyksikön nousu puolestaan heikentää tulosta yhtä paljon.

STT-IKK
23.7.1999


TALOUS-SIVULLE