Perhelomista halutaan uusi matkailuvaltti Suomelle

Kylmästä kongressimaasta yritetään lähivuosien aikana kuoria lämmin, aurinkoinen ja lapsiystävällinen lomakohde, jossa on kiva viipyä pidempäänkin.

- Suomella on lähialueillaan 26 miljoonaa henkilöä, joista erityisesti lapsiperheet suuntaavat matkansa naapurimaihin. Tätä kohderyhmää ei ole vielä kovinkaan aktiivisesti tavoiteltu tuotteistamisen ja markkinoinnin kautta, MEK:n Oslon toimistopäällikkö Jaana M. Haartveit selvittää.

Naapurimaiden lapsiperheet muodostavat jo ennestään merkittävän matkailijaryhmän lomakauden aikana.

Haartveit uskoo kuitenkin, että perhematkailun avulla majoituskapasiteetti voidaan saada vielä tehokkaampaan käyttöön. Eniten lapsiperheitä saapuu Suomeen Ruotsista. Rahaa maahan jättävät kuitenkin kaikkein runsaskätisimmin norjalaiset ja venäläiset.

Luonto ei ole päähoukutin

Venäläiset taas suosivat eniten Saimaan vesistöä sekä Päijät-Hämettä ja Pirkanmaata. Helsinki puolestaan kiinnostaa kaikkia Suomeen matkustavia.

Virolaiset ja lapsiperheet täyttävät Suomea myös talvella, jolloin vetonauloina toimivat hiihtokeskukset ja kylpylät.

Haartveitin mukaan lapsiperheet etsivät lomaltaan rentoutumista ja yhdessäoloa perheen kanssa.

- Luonto vuodenaikoineen ja aktiviteetteineen ei ole päähoukutin, jolla lähimarkkinoiden lapsiperheet saadaan Suomeen. Maamme valtteja ovat maantieteellinen läheisyys, hyvät yhteydet ja koko perheen monipuoliset matkailukohteet, Haartveit luettelee.

Hänen mielestään meidän tulisikin panostaa ainutlaatuisiin kärkituotteisiin kuten Naantalin Muumimaailmaan ja Sydänvaaran Santaparkiin.

Tosin kohteiden markkinoiminenkin tulisi räätälöidä maakohtaisesti, sillä esimerkiksi Santapark ei houkuttele norjalaisia yhtä hyvin kuin virolaisia ja venäläisiä.

Kohde koko perheelle

Toisaalta perheeseen kuuluu myös eri-ikäisiä ihmisiä, joille pitäisi myös löytyä lomakohteesta mielekästä puuhaa.

Haartveitin mukaan matkailuyrittäjien olisikin kehitettävä vetonaulojaan koko perhettä kiinnostaviksi kohteiksi.

- Tärkeintä on saada lapsiperheet viihtymään. Samalla lapsista kasvatetaan uskollisia Suomen matkailijoita, Haartveit opastaa.

Lapsiperheiden korvissa joustavat aukioloajat ja edulliset hinnat kuulostavat aina kiehtovilta. Myös turvallisuus ja monipuolinen ohjelmatarjonta vetoavat perheisiin.

Haartveitin mielestä kieliongelmaan on turha kompastua. Maalaisjärki auttaa pitkälle tässäkin pulmassa ja kylttien avulla turisti pääsee selville monesta asiasta.

Matkailijat haluavat myös oppia uusia asioita, minkä takia juuri erilaiset tiedepuistot ovat kasvattaneet kävijämääriään.

Lukuisat sisävesiristeilyt ovat sen sijaan yhä melko tuntemattomia Suomeen matkaavien turistien keskuudessa.
- Lähimaissa kyllä tiedetään, että Suomi on tuhansien järvien maa, mutta sitä ei useinkaan tiedetä, että täällä on myös tuhansia saaria ja liikennettä niiden välillä.

Perhematkailuprojekti vuonna 2 000

Suomen Matkailun Kehitys SMAK on puolestaan tehnyt kotimaisten kohteiden tiimoilta syvähaastattelun, josta selviävät perhematkailun nykynäkymät sekä tulevaisuuden toiveet.

Haartveitin mielestä markkinointia kehitettäessä olisi kuunneltava entistä enemmän itse matkailijoita. Esimerkiksi aikaisemmin Suomessa tarjottiin helppoja hotellilomia.

- Tämän hetken trendi on kuitenkin enemmän sen suuntainen, että työssä käyvät ihmiset haluavat puuhastella lomallaan keittiössä, Haartveit sanoo.

Haartveit uskoo, että yrittäjien keskuudessa riittää luovaa hulluutta, jonka avulla Suomesta saadaan entistä houkuttelevampi lomakohde. Täytyy kuitenkin muistaa, että erilaiset kekkerit tepsivät eri tavoin suomalaisiin ja ulkomaalaisiin.

- Luovaa hulluutta on niin hyvää kuin huonoakin. Esimerkiksi hyttysentappokilpailu saa mediassa paljon huomiota, mutta me tuskin laittamme sitä meidän esitteemme sivuille, Haartveit nauraa.

STT-IKK
23.7.1999