Nyt selvitetään metsien suojelutarve

Uuden suojelukiistan ainekset koossa?



Ympäristöministeriö asetti kesäkuussa 14-jäsenisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään Etelä-Suomen metsien suojelutarvetta. Työryhmä kuitenkin laajensi tehtäväkenttäänsä Lappiin asti. Pohjoisessa uumoillaan, ovatko uuden suojelukiistan ainekset koossa.


Hallitus hyväksyi maaliskuussa periaatepäätöksen kansallisesta metsäohjelmasta. Päätökseen liittyi eteläisen Suomen metsien suojelutarpeen selvittäminen. Kesäkuussa ympäristöministeriö asetti professori Rauno Ruuhijärven johdolla toimivan 14-jäsenisen asiantuntijatyöryhmän "selvittämään metsien suojelun tarvetta Etelä-Suomessa".

Ensimmäisessä kokouksessaan työryhmä otti nimekseen "Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarvetyöryhmä". Lisäksi työryhmä ulotti tarkastelualueeseen kuuluviksi myös Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan Pelloa myöten.

Ympäristöministeriön mukaan työryhmän tarkastelu kattaa vanhojen metsien lisäksi kaikki muutkin metsien luontotyypit ja niiden eri kehitysvaiheet. Erityisesti tarkasteltavia elinympäristöjä ovat mm. lehdot, jalopuumetsiköt, kalliometsät, harjumetsät, suometsät, rannikon ja saariston metsät, rantametsät sekä perinnekulttuurin metsät.

Suomi huolehtinut suojelusta

Metsänhoitaja Hannu Jokinen Metsähallituksesta muistuttaa, että Suomessa on tiukasti suojeltua metsäalaa noin 6,6 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi ja Ruotsi ovat suojelleet metsiään saman verran, selvästi enemmän kuin Norja ja Tanska. Keski-Euroopan maista vain Hollanti yltää 5,5 prosentillaan lähelle Suomea.

Metsien suojeluarvoja puolestaan on kartoitettu ja suojelualueita perustettu viimeisimmän 20 vuoden aikana useissa eri ohjelmissa. Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmia on laadittu neljä, joista viimeisin vuonna 1988. Lisänä ovat soidensuojelun perusohjelma, harjujen, lintuvesien, lehtojen, vanhojen metsien ja rantojen suojeluohjelmat sekä erämaiden suojelu.

- Kaikkiin ohjelmiin sisältyy metsiä. Esimerkiksi soidensuojeluohjelmissa myös kangasmetsät on nykyisin suojeltu, Hannu Jokinen sanoo.

Suojeluohjelmat yhdistettiin Naturassa

Suomen eri suojeluohjelmat yhdistettiin maamme Euroopan unionille tekemässä ja suurta kohua mm. valmistelutavastaan saaneessa Natura- esityksessä. Sen pinta-ala on yhteensä 4,7 miljoonaa hehtaaria eli kolmanneksi suurin Euroopan unionin alueella. Pinta-alaltaan Suomea suuremman Natura-ehdotuksen ovat tehneet vain Espanja ja Italia.

Ruotsin ehdotuksen pinta-ala on hieman Suomea pienempi 4,6 miljoonaa hehtaaria. Saksa esittää alle 1 miljoonaa hehtaaria, Ranska 1,5 miljoonaa ja Itävalta noin miljoonaa hehtaaria. Useimmissa muissa EU-maissa metsätalous on sallittu ehdotuksiin sisältyvillä alueilla.

EU:n komission alustavan arvion mukaan Suomen tulisi täydentää esitystään, muun muassa metsien osalta. Komission arvio perustuu tämän vuoden huhtikuussa pidettyyn seminaariin.

- Vaikuttaa siltä, että mainitun seminaarin osallistujina olivat ne samat suomalaiset asiantuntijat, jotka jo alunperin vaativat Natura-esitystä päätettyä laajempana. Taktiikkana tuntuu siis olevan se, että suomalaiset "asiantuntijat" esittävät lisävaatimuksia joita EU sitten varsinaisesti vaatii, kansanedustaja Jari Vilén (kok.) arvelee.

Hänen mielestään tuntuu siltä kuin käydystä Natura-prosessista ei olisi opittu mitään.
- Uuden suojeluohjelman valmistelu käynnistyy yhtä ylimielisesti ja maanomistajia kuuntelematta kuin viimeksi, Vilén sanoo.

Entisten suojeluohjelmien toteutus kesken, uuden rahoitus avoin

Suomen suojeluohjelmien toteuttaminen on vielä osin kesken. Siihen on varattu rahaa yhteensä 3,2 miljardia markkaa. Tämä raha käytetään yksityismaiden lunastamiseen. Summaan eivät sisälly valtion maat.

Vilénin mukaan paikalliset vaikutukset muun muassa puuta jalostavaan teollisuuteen voivat lisäksi olla huomattavia ja niitä on vaikea kompensoida. Esimerkiksi vanhojen metsien suojeluohjelman kompensaatiot ovat vielä kesken ja työpaikkojen korvaaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

- Ellei asenne muutu, edessä on vääjäämättä uusi ja turha suojelusota. Se olisi äärimmäisen vahingollista tilanteessa, jossa joltisenakin kompromissina tehdyn Natura-esityksen laineet juuri ovat laantuneet, Vilén sanoo.

ILPO KIURU
23.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE