Vasemmistoliitto vastustaa kuntien palvelumaksujen korotusta

- Monien tutkimusten mukaan palvelumaksut kohdistuisivat ankarimmin juuri kaikkein köyhimpiin, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala sanoo.

Vasemmistoliiton mielestä kuntien palvelut tulisi turvata mieluummin täysimääräisillä valtionapujen indeksikorotuksilla ja korotetun harkinnanvaraisen tuen suuntaamisella kriisikuntiin.

Lisäksi hallituksen tulisi lisätä tukityöllistämiseen suunnattavia määrärahoja, joilla voitaisiin parhaimmin tukea ikääntyvien ihmisten työssä pysymistä. Myös työssä jaksamista tulisi tukea Puron työryhmän esitysten mukaisesti.

Kari Puron johtama työmarkkinoiden epävirallinen työryhmä linjasi heinäkuun alussa työkyvyn ylläpitämisen erääksi keinoksi katkaista niin sanottu eläkeputki.

Vasemmistoliiton eduskunta- ja ministeriryhmä esitti perjantaina näkemyksensä sunnuntaina alkavassa budjettiriihessä esille otettavista asioista.

Kuntaliitto vaatinut maksukorotuksia

Alue- ja kuntaministerinä toimii hallituksessa Martti Korhonen (vas.). Kuntaliitto on ollut maksupolitiikassa eri linjoilla vasemmistoliiton kanssa vaatimalla jo pitkään oikeutta palvelumaksujen korotukseen. Niiden on laskettu paikkaavan kuntien taloutta jopa 350 miljoonalla.

Vasemmistoliitto tukee RKP:n kantaa, jonka mukaan tavoitetta verojen ja veroluonteisten maksujen alentamisesta voitaisiin alentaa 10-11 miljardista 8 miljardiin, jos täysimääräiset verohelpotukset vaarantavat kuntien palvelut.

Puolue tukee myös SDP:n vaatimusta pääoma- ja korkotulo ja yhteisöverokannan nostamisesta 29 prosenttiin jo budjettiriihessä tehtävällä päätöksellä.
- Kuntien talouden paikkaaminen tapahtuu oikeudenmukaisimmin ottamalla rahaa yhteisöverosta. Tuloverot ovat jo liian korkeita, Korhonen perustelee.

- Yhteisöveron korotus ei ole mitenkään kytköksissä tulopoliittiseen ratkaisuun, Ojala toteaa.

Vasemmistoliiton mielestä myös eläkeläisten sairausvakuutusmaksua on alennettava budjettipäätöksellä. Samoin tulisi pyrkiä opiskelijoiden lisän korottamiseen 80 prosenttiin hallitusohjelman ja opetus- ja ympäristöministeriön aikaisemman esityksen mukaisesti.

Nykyisin yksinäiset opiskelijat saavat asumislisää korkeintaan 67 prosenttia asumiskuluista määräsummaan saakka. Tukea saadaan vain opiskelukuukausilta. Yhteisöasujat saavat yleistä asumistukea korkeintaan 80 prosenttia kuluista koko vuoden ajaksi.

Opiskelijajärjestöt hyväksyivät keväällä suunnitelman, jolla kesäajan asumistuki poistettaisiin ja säästyvä raha käytettäisiin 80 prosentin asumislisän maksamiseen kaikille opiskelijoille.

- Joku näppärä kynämies on nyt nirhaissut rahaa tästä välistä ja esittää uudistuksen toteuttamista pienemmällä tukitasolla. Se on eri asia kuin mitä olemme sopineet, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) toteaa.

Siimeksen mukaan nyt ei ole aika rajoittaa valtion varoin tapahtuvaa asuntojen rakentamista. Ympäristöministeriö on suunnitellut 13-14 000 asunnon rahoittamista Valtion asuntorahaston aravarahoituksella ja korkotukilainoilla.

Valtiovarainministeriön lupaamalla 7 miljardilla saataisiin noin 11 000 asuntoa. Täksi vuodeksi tukea on myönnetty 6,9 miljardia, mikä riittää noin 11 500 asuntoon.

Siimes vastustaa myös tuen osittamista suhdanteiden hillitsemiseksi kuten viime vuonna tehtiin.
- Tuen jaksottamisesta on saatu huonoja kokemuksia. Rakentamisen laatu on kärsinyt. Parempiakin keinoja hintojen nousun estämiseksi löytyy, Siimes toteaa.

Hallituspuolueet päättivät viime vuonna kuitenkin joulun alla asuntorahojen myöntämisestä viivytyksettä lähinnä Venäjän talouskriisin aiheuttaman suhdannetaantuman hillitsemiseksi.

STT-JHL
25.7.1999