Ympäristöjärjestöt vaativat EU:lta tehoa suojelutyöhön



Maailman suurin ympäristöjärjestö WWF sekä eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen yhteistyöverkosto EEB vaativat parempaa jälkeä EU:n ympäristönsuojeluun.


Molemmat järjestöt julkaisivat omat kymmenkohtaiset listansa tarvittavista toimista torstaina Helsingissä - vain päivää ennen kuin kaupungissa alkaa EU:n ympäristöministerien epävirallinen kokous. Tähän kokoukseen on kutsuttu myös EU-jäsenyyttä hakeneiden maiden ministerit.

WWF pitää tärkeimpänä asiana sitä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella määriteltäisiin konkreettinen sisältö EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalle.

Keskeinen maantieteellinen kehys tulisi asettaa Itämeren valuma-alueelle. Tavoitteena olisi Itämeren alueen kehityksen turvaaminen alueen luontovaroja vaarantamatta sekä alueen ympäristöongelmien vähentäminen.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen muodostama Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB luovutti oman vaatimuslistansa ympäristöministeri Satu Hassille (vihr.) aamupäivällä. Muistiossa tähdennetään sitä, että ympäristönäkökohdat on otettava yhä paremmin huomioon kaikessa EU:n poliittisessa työssä, mukaan lukien kauppa, energia ja maatalous.

Ministeri Hassi vakuutti, että Euroopan ympäristöjärjestöjen haasteet puheenjohtajuuskaudelle sopivat Suomen pirtaan: kestävä kehitys tulee olemaan maamme puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä haasteita.

Hassi lupasi, että ympäristöministerien epävirallinen neuvosto tarttuu viikonvaihteessa EEB:n esittämän testiohjelman haasteista visaisimpaan keskustelemalla siitä, miten ympäristönäkökulma laajennetaan unionin kaikkeen toimintaan. Samalla pohditaan myös mm. unionin laajenemisen ympäristövaikutuksia.

"Nykypolitiikka ei vetele"

Ministeri Hassin mukaan äskettäin julkaistu Euroopan ympäristöviraston EEA:n ympäristöraportti osoittaa selvästi, että jollei ympäristönäkökulmaa viedä kaikille toiminta-alueille kuten energiaan, liikenteeseen ja maatalouteen, ympäristön tila ei parane.

- Nykypolitiikalla ei saavuteta ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan tavoitteita. Tarvitaan ympäristöverojärjestelmä, enemmän investointeja uusiutuviin energialähteisiin sekä liikenteen suuntaamista rautateille sekä joukko- ja kevyeen liikenteeseen.

Hassi katsoi, että Kioton tavoitteita pitäisi itse asiassa kiristää jopa 30-35 prosenttia, jotta ensi vuosisadan aikana ilmasto ei lämpenisi enempää kuin 1,5 astetta.

"Komission skandaalinkäryt"

Suojelutoimen johtaja Jari Luukkonen Suomen WWF:stä toivoi, että Suomen puheenjohtajuuskaudella parannettaisiin komission skandaalikäryissä viime keväänä menetettyä EU:n mainetta.

Luukkonen muistutti, että EU:n tuoreessa kansalaiskyselyissä ympäristönsuojelu arvioitiin kolmanneksi tärkeimmäksi asiaksi työllisyyden ja rauhan jälkeen.

- Suomen puheenjohtajuuskaudella pitäisi tämä aihe nostaa ylemmäs myös EU:n sisäisessä arvohierarkiassa ja saada kansalaiset kiinnostumaan EU:sta aidosti.

Eurooppalaisen ympäristötoimiston EEB:n puheenjohtaja, tanskalainen Lone Johnsen vaati Helsingin huippukokoukselta tiukkaa otetta sanojen muuttamiseksi todellisiksi toimiksi.

Vaikka EEB onkin useissa kannanotoissaan samaa mieltä Suomen kanssa, maamme on kuitenkin EEB:n mukaan menettänyt hyvää ympäristömainettaan mm. jätteenpolttodirektiivistä esittämiensä lepsujen kannanottojen vuoksi.

EEB valitti muistiossaan myös sitä, että edellisten puheenjohtajuuskausien tulokset ympäristöasioissa eivät kokonaisuudessaan ole olleet odotusten mukaisia: Itävallan ja Saksan ympäristömyönteiset maineet eivät Euroopan ympäristötoimiston mielestä juurikaan auttaneet kouriintuntuvassa ympäristöpolitiikan edistämisessä.

STT-IKK
23.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE