 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tietoverkko ei uhkaa lukutaitoa
Nykyaikainen mediayhteiskunta ei uhkaa suomalaisten lukutaitoa. Tutkimusprofessori Pirjo Linnakylä näkee maailmanlaajuisten tietoverkkojen päinvastoin vahvistavan lukutaidon merkitystä tulevaisuudessa.- Ainakin niin kauan kuin tietoverkot rakentuvat ensisijaisesti tekstien varaan, lukemisen funktiot ja lajit vain monipuolistuvat. - Tietoverkkojen kehittyminen kuvan ja äänen varaan muuttaa asetelmaa pitkällä aikajänteellä, mutta lukutaidon merkitystä se ei silti vähennä, Uudet lukutaidot-seminaarissa Jyväskylässä puhunut Linnakylä katsoo. Hän ei ole niinkään huolissaan siitä, että Suomeen voisi kasvaa lukutaidoton tietokonesukupolvi, kuin siitä että niin monelta aikuisikäiseltä tietoverkkojen käyttövalmiudet puuttuvat. - 45 ja risat -sukupolvelle siitä on tullut merkittävin työllistymisen este, Koulutuksen tutkimuslaitoksessa työskentelevä Linnakylä muistuttaa. Teknisten valmiuksien ohella uudet lukutaidot edellyttävät myös erilaisten viestimien ja niissä esiintyvien lajityyppien tuntemusta. Kirjan ja ruusun päivän aattona Jyväskylään kokoontuneet lukutaidon ammattilaiset totesivat koko suhteen tietoyhteiskuntaan olevan pitkälti sukupolvikysymys.
Lapsilla realistinen suhde mediaanLasten medialukutaitoja kymmenisen vuotta tutkinut Annikka Suoninen tietää lasten erottavan esimerkiksi tv-ohjelmat reaalitodellisuudesta huomattavasti ikäihmisiä paremmin.- Se näkyy niinkin arkisessa asiassa kuin suhtautumisessa näyttelijäntyöhön. Aikuiset ihmiset lähettävät näyttelijöille jatkuvasti kirjeitä, jossa antavat näille erilaisia elämänohjeita tv-sarjaan perustuen. - Mutta kun Ranskassa tutkittiin 10-vuotiaiden fanipostia näyttelijöille, nämä pyysivät kirjeissään näyttelijää ehdottamaan sarjan käsikirjoittajalle muutoksia roolihahmoonsa, Suoninen vertaa. Sama realistinen ote näkyi myös lasten suhtautumisessa mediatuotannon taloudellisiin reunaehtoihin. Kymmenvuotiaat katsojat toivoivat kirjeissään sarjaan enemmän ulkokuvauksia, "vaikka ne ovatkin kalliita".
Kolmivuotias ei usko piirrettyihinSuoninen näkee juuri faktan ja fiktion erottamisen yhtenä merkittävänä osana medialukutaitoa. Etenkin lasten kohdalla ollaan jatkuvasti huolissaan siitä, kuinka hyvin nämä pystyvät erottamaan tv-sarjojen logiikan ja etiikan reaalitodellisuudesta.Tutkimusaineistonsa perusteella Suoninen uskaltaa sanoa, että ainakin kohu lasten piirrosfilmien väkivaltaisuudesta on osaksi turhaa, sillä jo kolmivuotiaat lapset ymmärsivät piirretyt filmit fiktioksi. - Piirretyt filmit näyttävät erilaiselta kuin reaalimaailma, joten rajanveto on pienelle lapsellekin helppoa. Oppimista tapahtuu myös lasten keskinäisten keskustelujen ja leikkien kautta, Suoninen huomauttaa. Hänen mukaansa kuitenkin aikuisten läsnäolo ja ohjaus edesauttaa lasten medialukutaidon kehittymistä aivan samoin kuin perinteistäkin lukutaitoa. - Yleensä lapset oppivat lukemaan varhain ympäristössä, jossa on vahva kirjallinen kulttuuri. Samoin medialukutaito kehittyy paremmin, kun viestimiä seurataan yhdessä ja niistä keskustellaan, Suoninen sanoo.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE