Avustusten katoamisesta poliittinen riita Albaniassa

Albanian kaupungit tukehtumassa pakolaisiin

Shabanin keskeneräisen omakotitalon toisessa kerroksessa asuu 40 Kosovon pakolaista ja 20 uutta odotetaan lähipäivinä. Talon kolmesta kerroksesta ainoastaan pohjakerros on valmis. Siinä asuu Shabanin 7-henkinen perhe kolmessa huoneessa.

Toisessa kerroksessa kolmen kosovolaisperheen käytössä on kaksi täysin keskentekoista huonetta, joiden ikkuna-aukot on peitetty muovilla ja tiilien raosta pilkottaa taivas. Toisessa huoneessa asuu 17 ja toisessa 23 ihmistä, joista yhteensä 25 on alaikäisiä lapsia.

- He ovat veljiämme ja sisariamme ja meidän velvollisuutemme on auttaa heitä. Tällä alueella kaikissa taloissa on pakolaisia, Lutra Shabani sanoo.

Pakolaiset eivät pysty maksamaan asumiskulujaan, eikä Shabanin perhe saa valtiolta minkäänlaista apua pakolaisten majoittamiseen, vaan esimerkiksi lääkkeitä, ruokaa ja peitehuopia pakolaiset ovat saaneet yksittäisiltä avustusjärjestöiltä.

- Me pystymme antamaan heille ainoastaan jonkin verran leipää ja vettä, sanoo Lutra Shabani, jonka mies on työtön ja vanhemmat eläkkeellä. Perhe elää käytännössä Britanniassa asuvan Lutran veljen lähettämän raha-avun turvin.

Hallitukselta ei edes saippuaa

Esimerkiksi Durresin satamakaupungissa, noin 40 kilometrin päässä Tiranasta, on 45 000 pakolaista, mikä on lähes 30 prosenttia kaupungin väestöstä.

- Olemme arvioineet, että 80 prosenttia pakolaisista asuu perheissä. Tilanne on tukala, koska joka päivä kaupunkiin virtaa uusia pakolaisia, sanoo kaupungin tiedottaja Kalloq Llambi.

Durresin kaupunki ei ole saanut Albanian hallitukselta minkäänlaista apua ja olosuhteet kolmella suurella pakolaisleirillä alkavat olla sietämättömät.

Kaupunginjohtaja Arqile Gorea kärjistää tilanteen sanomalla, ettei leirille ole saatu hallitukselta edes saippuaa. Pakolaisten hyvinvointi on hyvin pitkälle kansainvälisen avun varassa. Esimerkiksi Italia on ottanut huostaansa yhden Durresin suurimmista leireistä.

Albanian hallitus sysää vastuun pakolaisista avustusjärjestöille, joiden toimittama apu riittää hallituksen mukaan vain joka kolmannen pakolaisen ruokkimiseen.

Albanian parlamentissa käydään parhaillaan kiistaa siitä, tulisiko pakolaishallintoa varten perustaa oma ministeriö, jonka kautta kaikki kansainvälinen apu ohjattaisiin pakolaisille.Oppositio epäilee ratkaisun johtavan avustusten väärinkäyttöön.

Hallitus ja rikollisklaanit käyttävät tilaisuutta hyväkseen rikastuakseen nopeasti, epäili riippumaton päivälehti Albania tiistaisessa pääkirjoituksessaan.

Potilaita, sissejä ja avustusrekkoja

Samaan satamaan saapuu päivittäin vapaaehtoisia nuoria miehiä eri puolilta maailmaa. He ovat pestautuneet Kosovon vapautusarmeijaan UCK:hon. Durresista heidät kuljetetaan edelleen koulutuskeskuksiin Pohjois-Albaniaan.

Satama on täynnä myös humanitaarista apua kuljettavia rekkoja, jotka odottavat tullausta. Yksi maanantaina iltapäivällä satamassa olleista rekoista kuljetti Suomen Punaisen Ristin toimittamia lääkkeitä ja telttoja Albanian rajalla avattavalle uudelle pakolaisleirille.

- Olen ajanut vaivattomasti läpi 21 tullista, mutta tähän matka pysähtyi, sanoi lauantain vastaisesta yöstä lähtien Durresin satamassa Albanian viranomaisia odotellut Markku Westerlund Helsingistä.

Avustusten perille saaminen ja jakaminen on eräiden avustustyöntekijöiden mukaan koko ajan vaikeutumassa, koska Albanian hallitus ja oppositio ovat ryhtyneet käyttämään niitä sisäpoliittisena taisteluvälineenään.

Kymmenien rekkalastien pelätään joutuneen rikollisten haltuun

Monet avustustyöntekijät sekä diplomaatit ovat myös esittäneet vahvoja epäilyjä siitä, että kymmeniä avustusrekkoja olisi kadonnut Durresin sataman ja Tiranan välillä.

Avustuslastien arvellaan joutuneen Albanian rikollisjoukkojen haltuun. Tiranan poliisipäällikön Makbule Cecon mukaan poliisin mahdollisuudet valvoa kuljetuksia ovat lähinnä nimelliset.

Albanian oppositiolehdistö syyttää maansa hallitusta kansainvälisen avun väärinkäytöstä väittäen, että suuri osa avusta ohjautuu muihin tarkoituksiin kuin Kosovon pakolaisten auttamiseen.

Albania on läpikotaisin korruptoitunut maa ja eräiden länsidiplomaattien mukaan hallitus ei ole kyennyt enää vuosiin kontrolloimaan maan etelä- ja pohjoisosia. Diplomaatit epäilevät, että monilla alueilla rikollisjoukot ja paikallisviranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä.

Albaniassa kiistellään myös siitä, kenen vastuulla avustustoiminnan pitäisi olla. Keskiviikkona ilmestyneiden sanomalehtien mukaan kauppa- ja talousministeri Ermelinda Meksi on ehdottanut, että kaikki avustustoiminta pitäisi antaa NATO:n vastuulle. Albanian oppositio on puolestaan vaatinut pakolaisten avustamisesta vastaavan ministeriön perustamista.

Oppositiokansanedustaja Sabri Godo arvostelee hallitusta päivälehti Albaniassa sanoen, ettei hallitus ole kyennyt takaamaan edes minimielinoloja pakolaisille ja ettei nykyinen parlamentaarinen pakolaiskomitea kykene muuhun kuin asioiden tilan toteamiseen.

Monien kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan avun koordinointia ei pitäisi antaa kokonaan Albanian viranomaisille, koska väärinkäytösten todennäköisyys on niin suuri.

Albanian hallitus pitää maahan virtaavaa kansainvälistä apua riittämättömänä. Kauppa- ja talousministeri Ermelinda Meksin mukaan Albania tarvitsee yli 800 miljoonaa dollaria (4,4 miljardia markkaa) apua kolmessa kuukaudessa selviytyäkseen yhä kasvavasta pakolaismäärästä.

Euroopan neuvosto on puolestaan arvioinut avun tarpeen 200 miljoonaksi dollariksi (1 miljardi markkaa) kuukaudessa.

STT-IA
23.4.1999