Ylihintaiset kiinteistökaupat jo nyt joidenkin silmätikkuna

Selvitysmiehiltä lista työeläkelaitosten kilpailun esteistä

Suosituksia on odotetusti luvassa vasta myöhemmin, koska keinojen tarkempi selvittäminen vaatii lisätyötä.

Laajan kuulemiskierroksen perusteella selvitysmiehet kuitenkin katsovat, että ristiriitaisimmin suhtaudutaan mahdollisuuteen siirtää eläkkeiden katteena olevia rahastoja vakuutuksenottajan mukana, vaikka sen myönnetään yleisesti olevan kilpailua voimakkaimmin edistävä keino. Lisäksi monet tahot toivovat mahdollisuutta siirtoon.

Rahastojen siirtoa karsastavat pelkäävät, että taloudellisten virheiden vaara kasvaa ja maksu lankeaa yhteisesti hoidettavaksi. Tästä saatiin opetus, kun Eläke-Kansa ajautui vaikeuksiin.

Siirtojen on myös epäilty lisäävän hallintokuluja. Osa kuulluista löysi huomautettavaa jo nykyisistä kilpailukeinoista, vaikka yleisesti kilpailun lisäämiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Selvitysmiesten mukaan eniten nykyjärjestelmässä keskustelua herätti asiakkaiden houkuttelu asiakashyvityksillä ja markkinahinnoista irrotetuilla kiinteistökaupoilla. Eläketurvaa hoitava laitos voi ostaa kiinteistön ylihinnalla ja antaa näin yhtiötä vaihtavalle lisäetua.

Työmarkkinajärjestöt olivat eri mieltä lähinnä siitä, kenellä olisi oikeus päättää vakuutuslaitoksen vaihdosta.

Suurimman osan eläkkeistä maksavat työnantajat katsovat oikeuden kuuluvan selkeästi itselleen, kun taas työntekijöitä edustavat järjestöt haluaisivat, että vakuutuksenottaja eli työnantaja ja vakuutetut eli työntekijät päättäisivät vaihdosta yhdessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien kahden selvitysmiehen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa.

Viime vuoden lopussa nimitetyt selvitysmiehet ovat LEL-työeläkekassan toimitusjohtaja Lauri Koivusalo ja nimityksen aikaan sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen erityisavustajana toiminut Markku Wallin. Hallituksen vaihdon yhteydessä Wallin siirtyi neuvottelevaksi virkamieheksi työministeriöön.

"Rahastoilla" vaikutusta asiakashyvityksiin

Kuulemiskierroksen perusteella selvitysmiehet sanovat, että pahimpana kilpailun esteenä pidetään juuri työeläkelaitokseen kertyneen "rahaston" jääntiä vanhaan laitokseen asiakkaan siirtyessä uuteen.

Asiakkaalla tarkoitetaan yrityksiä, sillä ne maksavat suurimman osa työntekijöiden eläkemaksuista. Rahastot on pistetty sitaatteihin, koska niiden muistetaan muodostuvan nyt ja tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä ja niiden katteena olevasta omaisuudesta.

Rahastot vaikuttavat siihen, miten eläketurvaa hoitava taho voi kanavoida ylijäämäänsä. Osa ylijäämästä annetaan maksujen alennuksina. Yhtenä ratkaisuna on esitetty niiden siirtoa uuteen yhtiöön.

Selvitysmiesten mukaan tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta mm. siksi, että yhtiöt joutuisivat varautumaan siirtoihin pitämällä eläkkeiden katteena olevaa omaisuutta nopeasti rahaksi vaihdettavissa eli vähemmän tuottavissa kohteissa tai muuttamaan parempituottoisia kohteita rahaksi myös mahdollisesti huonossa markkinatilanteessa.

Kenelle rahastot kuuluvat?

Myöskään rahastojen määrittelyn ei katsota olevan helppoa, koska nyt vakuutusmaksuja maksavat yhtiöt ovat voineet syntyä erilaisten yrityskauppojen, sulautumisten ja jakautumisten kautta.

- Jos rahastoja voitaisiin siirtää, jouduttaisiin vaikeisiin neuvotteluihin siitä, kenelle mitkäkin rahastot kuuluvat, selvitysmiehet summaavat kuulemaansa.

Heidän yhteenvetonsa mukaan kysymys vaatiikin tarkempaa pohdiskelua ennen kuin siihen voidaan ottaa kantaa, sillä kuuluun perustella muutos ei helposti johtaisi järjestelmän tehostumiseen; sijoitustoiminnan tuotot alentuisivat, hallintokulut lisääntyisivät ja vakuutettujen epävarmuus kasvaisi.

Tilannetta on kuulemiskierroksella esitetty muutettavaksi myös niin, että vakuutuksen päättymisenkin jälkeen yrityksille karttuisi edelleen hyvityksiä vanhasta yhtiöstä. Tämän muistutetaan edellyttävän monimutkaista hoitojärjestelmää.

Lainaoikeudella voi olla vielä merkitystä

Toinen yleisesti mainittu ongelma on, ettei asiakkuuden perusteella syntynyt oikeus lainata rahaa kertyneistä rahastoista siirry mukana. Nämä ovat ns. tel-lainoja, joilla yritykset aiemmin rahoittivat laajennuksiaan siirtämällä eläkemaksuja myöhemmäksi.

Markkinakorkojen laskun myötä niiden käyttö romahti, mutta selvitysmiesten mukaan tel-lainoilla voi tulevaisuudessa olla taas merkitystä.

Kilpailua rajoittaa myös, että eläkeyhtiöillä, säätiöillä ja kassoilla ei ole täysin samat vakavaraisuussäännökset.

Muutaman vuoden takaisilla lakiuudistuksilla pyrittiin nostamaan tel-yhtiöiden puskureita, jotta laitokset voisivat sijoittaa pitkällä aikavälillä tuottoisemmiksi osoittautuneisiin osakkeisiin.

Samalla uudistettiin varoitusjärjestelmää helpottamaan viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lisäksi vakavaraisuussäännösten katsotaan ohjaavan yhtiöiden sijoitussalkkujen samanlaistumiseen. Näin mahdolliset riskit kohdataan samaan aikaan eikä tuotoissa synny eroja.

Kilpailua rajoittaa myös se, että uuden laitoksen perustaminen on vaikeaa.

Eläkejärjestelmän erikoisuuksilla vaikutus keinoihin

Selvitysmiehet tähdentävät väliraportissaan, että eläkejärjestelmän perustehtävä on turvata nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksu.

Järjestelmän erityispiirteiden vuoksi siihen ei sovellu normaali tarkastelu markkinakilpailusta, ja toimintaa tehostettaessa joudutaan aina ottamaan huomioon myös järjestelmän turvaavuus.

Selvitysmiehet kuulivat raporttiaan varten mm. eläkelaitosten, eri ministeriöiden, kilpailuviraston ja työmarkkinajärjestöjen edustajia.

STT-IA
23.4.1999