 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eurooppalainen korkeakoulutus yhdenmukaistuu?
Eurooppalaisen korkeakoulutuksen arvellaan vähitellen kehittyvän yhdenmukaisempaan suuntaan. Opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä pitää todennäköisenä, että eri maissa alkanut suuntaus kohti yhtenäisempää koulutusrakennetta jatkuu.Jonkinasteista yhteistä kantaa saatetaan etsiä jo kesäkuussa Bolognassa pidettävässä eurooppalaisen yliopistoväen ja opetusviranomaisten konferenssissa, kertoo Lehikoinen.
Sorbonnen julistus kuohuttaaHarmonisaatiosta on keskusteltu vilkkaasti sen jälkeen, kun suuret EU-maat viime vuonna antoivat aiheesta ns. Sorbonnen julistuksen. Julistus on herättänyt närää niin allekirjoittajamaissa kuin Suomessakin.Meillä sekä opiskelijajärjestöt että suurimmat puolueet ovat ehtineet sanoutua irti koulutuksen yhdenmukaistamisesta, ja myös Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio tuomitsi sen jyrkin sanoin viimekuisessa puheessaan. Hän perustelee kielteistä kantaansa sillä, ettei Suomen ole syytä tinkiä omasta koulutustasostaan harmonisaation nimissä. Raivio tosin arvioi yliopistojen ja korkeakoulujen ranking-listojen olevan jatkossa arkipäivää, kävi harmonisaation sitten niin tai näin. Yhdysvalloissa ja Britanniassa yliopistoilla on perinteisesti ollut oma arvojärjestyksensä, ja nyt myös Ruotsissa lehdistö on alkanut asettaa maan korkeakouluja paremmuusjärjestykseen oman vertailunsa pohjalta.
Brittimalli pärjää tilastoissaJulistuksen alkuperäiset allekirjoittajat eli Britannia, Saksa, Ranska ja Italia katsovat itse, ettei tekstissä edes puhuta yhdenmukaistamisesta, kertoo Lehikoinen.Hänen mukaansa ulkopuolisilla lukijoilla on kuitenkin ollut vaikeuksia päätyä samaan lopputulokseen. Julistuksen syntyä selittää esimerkiksi Saksan ja Italian opetusministereiden tarve uudistaa omien maidensa koulutusjärjestelmää. He haluavat irti Suomen kaltaisesta tutkintorakenteesta muun muassa siksi, että kansainvälisissä vertailuissa angloamerikkalainen malli pärjää hyvin. Tavoitellussa järjestelmässä perustutkintona on ns. bachelor-tutkinto, joka vastaa meidän alempia korkeakoulututkintojamme. Ammattikorkeatutkinnot rinnastettaisiin tähän perustutkintoon. Yhden tutkinnon suorittaneet voisivat jatkaa joko maisteriksi tai tohtoriksi. Tilastojen mukaan tällainen malli tuottaa myös maistereita nopeammin kuin järjestelmä, jossa vasta maisterintutkintoa pidetään varsinaisena perustutkintona. Selkeästi porrastettu malli antaa myös joustavat mahdollisuudet työn ja opiskelun vuorotteluun. Lisäksi yhtenäinen perusrakenne tekisi työvoiman ja opiskelijoiden liikkumisen mahdollisimman helpoksi. Suomen malli, jossa alemmat tutkinnot ovat yleensä vain välitutkintoja ja ammattikorkeakoulut oma järjestelmänsä, on siis kovan haasteen edessä, arvioi Lehikoinen. Maisteri- ja tohtoritason välissä keikkuvan lisensiaatintutkinnon tarpeellisuutta on jo meilläkin alettu pohtia.
EU-sopimukset eivät puutu koulutukseenToistaiseksi Sorbonnen julistus on vain allekirjoittajien oma hanke. EU:n toimielimissä asiaa ei valmistella, sillä perussopimusten mukaan koulutus kuuluu kansallisesti päätettäviin asioihin.Etenkin opiskelijajärjestöjä on kuitenkin huolettanut juuri se, että asia etenee suurten maiden voimalla virallisen EU-päätöksenteon ulkopuolella. Pienet maat jäävät silloin jalkoihin, opiskelijat arvelevat. Myös Suomea pyydettiin liittymään julistukseen, mutta ainakaan edellinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) ei sitä allekirjoittanut. Lehikoisen mukaan "monia tulkintoja mahdollistavaan julistukseen" ei tässä vaiheessa ole haluttu sitoutua. Opetusneuvos ei kuitenkaan löisi kovin korkein panoksin vetoa monimuotoisen koulutuksen säilymisen puolesta. Hän muistuttaa, että alun perin monet pitivät euroakin mahdottomana hankkeena.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE