Lipponen: SDP:n presidenttiehdokas on yksi kolmesta

Halonen, Paasio ja Söderman SDP:n esivaaliin



Ulkoministeri Tarja Halonen, europarlamentaarikko Pertti Paasio ja EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman lähtevät lähtevät SDP:n presidenttiehdokkaasta käytävään esivaaliin. He kertoivat päätöksestään aamulla SDP:n puoluesihteerille Kari Laitiselle.


SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen kävi aamulla kysymässä Haloselta suostumusta. Puolenpäivän jälkeen Halonen kertoi julkisuuteen vastanneensa Laitiselle myöntävästi. Tätä ennen sekä Söderman että Paasio olivat ilmoittaneet suostuvansa ehdolle.

SDP:n puoluehallitus on koolla torstaiaamuna. Tuolloin todetaan, että kolme riittävästi kannatusta saanutta ehdokasta on antanut suostumuksensa esivaaliin.

Puolueen sääntöjen mukaan esivaali järjestetään, jos mukana on enemmän kuin yksi vähintään kymmenen puolueosaston esittämää ehdokasta. Lopullisesti presidenttiehdokkaasta päättää kuukauden päästä Turussa koolla oleva puoluekokous.

Esivaalin voittaja SDP:n ehdokkaaksi

Nykyisen presidentin Martti Ahtisaaren asema on vielä arvoitus. Hän ilmoitti tiistaina, ettei hän voi osallistua ehdokkaana SDP:n esivaaliin. Halosen mielestä Ahtisaaren vastaus antaa vielä mahdollisuuden jatkokeskusteluun.

Esivaalin tulos on neuvoa-antava, joten teoriassa on mahdollista, että puoluekokous voisi valita vielä Ahtisaaren SDP:n ehdokkaaksi. Käytännössä kuitenkin lienee selvää, ettei tätä teoreettista mahdollisuutta käytetä.

Tästä antoi viitteitä jo keskiviikkona iltapäivällä SDP:n puheenjohtajan pääministeri Paavo Lipposen näkemys. Hän ilmoitti ykskantaan, että SDP:n presidenttiehdokkaaksi tulee yksi kolmesta esivaaleihin ilmoittautuneesta.

Halonen ei vastannut kysymykseen, olisiko demokratian vastaista, jos puoluekokous poikkeaisi esivaalin tuloksesta. Hän muistutti, ettei hän ole puoluekokousedustaja: Puolue tehköön omat päätöksensä.

Periaatteessa on täysin mahdollista, että Ahtisaari voisi olla kansanliikkeen ehdokkaana. Tähän viittasi Halonenkin omassa tiedotustilaisuudessaan. Niin ikään periaatteessa on mahdollista, että Ahtisaari olisi jonkin toisen puolueen ehdokkaana.

Puolueessa halutaan esivaalia

Halonen ei ollut keskustellut ratkaisustaan tiistain jälkeen sen paremmin puheenjohtaja Lipposen kuin presidentti Ahtisaarenkaan kanssa.

Vielä tiistaina Halonen sanoi harkitsevansa ehdokkuutta uudelleen. Hän tuli myönteiseen ratkaisuun lähinnä siitä syystä, että puolueessa halutaan nyt käsissä olevaa järjestelmää eli siis esivaalia. Hän kuitenkin muistutti, että säännöissäkin on vielä mielikuvitukselle tilaa.

- Tämä oli se tilaisuus, jossa minulta kysytään, että olenko minä halukas, ja minä vastaan kyllä, hän perusteli.

SDP:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa kehui Halosta lämpimästi tiistaisessa lehtikolumnissaan. Halonen myönsi, että kaikki tuki ilahduttaa. Hän myös huomautti, että hänellä on ollut pitkä yhteistyösuhde Sorsan kanssa.

Riittääkö ulkoministerillä sitten aikaa vaalikampanjaan? Tähän kysymykseen Halonen vastasi, että jakson voi jakaa kahteen osaan. Esivaalissa ei hänen mielestään kovin monta tilaisuutta ole.
- Kyllä minä aion pitää työstäni huolen, hän mainitsi.

Jos hänet valitaan SDP:n ehdokkaaksi, niin silloin tilanne voi olla toinen. Hän kuitenkin korosti, että jo presidentti Ahtisaaren ilmoitus rajasi kampanja-ajan. Siten kampanjointi voisi alkaa vastaa vuoden lopulla.

Tilaisuudessa kysyttiin jopa sitä, että olisiko Halonen mukana toisella kierroksella, jos vastassa olisi Ahtisaari.
- Turvallinen valinta, hän veisteli.

Piispa Riekkistäkin esitettiin ehdolle

Määräaika SDP:n presidenttiehdokkaan asettamisessa päättyi keskiviikkoaamuna. Ehdotuksia tuli 227 puolueosastosta. Halosta esitti 139 puolueosastoa. Ahtisaaren takana oli 112 osastoa. Söderman sai 84 osaston ja Paasio 24 osaston kannatuksen. Nämä ylittivät sääntöjen määräämän kymmenen osaston rajan.

Lisäksi esityksiä tehtiin myös seitsemästä muusta ehdokkaasta. Puheenjohtaja Lipposta esitti seitsemän osastoa ja EU:n komisaaria Erkki Liikasta kuusi osastoa. Kolmen osaston ehdokkaita olivat maaherra Heikki Koski ja entinen puheenjohtaja Sorsa.

Kahden osaston kannatuksen sai kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja. Yhden osaston ehdokkaita olivat kansanedustaja Jouni Backman ja yllätysnimenä piispa Wille Riekkinen.

Esivaali järjestetään jäsenvaalina 22.-24. toukokuuta. Myös puolueen ulkopuoliset voivat äänestää, jos he rekisteröityvät äänestäjiksi ja maksavat 49,80 markkaa.

Lipponen: Tie SDP:n ehdokkaaksi sulkeutui Ahtisaarelta

SDP:n presidenttiehdokkaaksi tulee yksi kolmesta esivaaleihin ilmoittautuneesta, ilmoitti puheenjohtaja Paavo Lipponen keskiviikkona.

Lipponen totesi, että koska kolme ehdokasta on ilmoittautunut esivaaleihin, tullaan esivaalit järjestämään ennen toukokuun puoluekokousta.
- Puoluekokous päättää sosialidemokraattien ehdokkaasta, joka tulee olemaan yksi näistä kolmesta, Lipponen sanoi.

Presidentti Martti Ahtisaari ilmoitti tiistaina, ettei ole lähdössä esivaaleihin ehdolle.
- Se merkinnee sitä, että hän ei ole käytettävissä toiselle kaudelle, Lipponen tulkitsi.

Lipposelta kysyttiin, onko mitään tapaa, jolla Ahtisaari voisi vielä olla SDP:n ehdokas tulevissa presidentinvaaleissa. Vastaus oli lyhyesti: ei. Lipposen tiistaina esittämä toivomus, että Ahtisaari olisi vielä käytettävissä, ei hänen mukaansa ole enää ajankohtainen.

Lipposen mukaan keskusteluissa Ahtisaaren kanssa ei myöskään ole tullut esille sellaista mahdollisuutta, että hänestä tulisi jollakin muulla tavalla ehdokas.
- Ei hänellä ole mitään tällaista suunnitelmaa, Lipponen sanoi.

Lipponen suhtautui rauhallisesti myös epäilyihin, että vaalikampanjan käyminen voisi vaikeuttaa Halosen - jos hänet valitaan SDP:n ehdokkaaksi - toimintaa ulkoministerinä työteliäällä EU:n puheenjohtajakaudella.
- Minä luulen, että kampanja tullaan käymään siellä loppuvaiheessa, Lipponen sanoi.

STT-IA
28.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE