 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Menneiden ilmastonmuutosten tutkijat:Ihmisen osuus ilmaston muuttumiseen ei ole itsestäänselvyys
Menneiden ilmastonmuutosten tutkijat eivät halua korostaa ihmisen osuutta maapallolla tapahtuneeseen ilmastonmuutokseen. He ovat vakuuttuneita siitä, että 1850-luvulla alkanut lämpenemisen aika on paluuta normaaliin.- Keskiaika oli selvästi lämpimämpi, kunnes saatiin takapakkia vuosina 1550-1850. Tämä pikkujääkausi onkin ollut kylmin kausi maapallolla kymmenentuhannen vuoden aikana, sanoo professori Matti Saaristo Geologian tutkimuskeskuksesta. Kolmenkymmenen maailman johtavan ilmastonmuutoksen tutkijan ryhmä on etsinyt Lammin biologisella asemalla ensi kertaa yhtymäkohtia järvien pohjakerrostumien vuosilustojen ja puiden vuosilustojen välillä. Järvilustotutkimuksilla Saaristo uskoo päästävän yli 2 000 vuoden taakse. Järvilustojen avulla ilmastonmuutokset voidaan määrittää noin vuoden tarkkuudella. Etelä- ja Keski-Suomen kolmestatoista järvestä on löydetty lustorakenteita, jotka ulottuvat jääkauteen asti. Kolmensadan järven tutkiminen vei 20 vuotta, mutta niinpä Geologian tutkimuslaitoksella onkin nyt materiaalia, josta löytyy tuhansien vuosien tiedot.
Lapissa lämpimämpää 7 000 vuotta sittenLammilla on esitelty uusimpia, tuhansia vuosia kattavia puiden vuosilustosarjoja, jotka on koottu Lapin metsärajavyöhykkeeltä. Lustorenkaista on voitu päätellä, että 7 000 vuotta sitten Lapissa oli lämpimämpää kuin nykyisin.- Kesät olivat kuivempia, lämpimämpiä ja aurinkoisempia. Silloin oli myös vähemmän soita ja järviä, kertoo professori Matti Eronen Helsingin yliopiston biologian laitokselta. Suomessa tutkitaan mäntyjen vuosilustoja, joiden avulla ilmastonmuutokset niin ikään voidaan määrittää vuoden tarkkuudella. Erosen mukaan 300-vuotias mänty ei ole lainkaan harvinaisuus. Vanhin todettu mänty on ollut 800-vuotias. Iät eivät tietenkään ole mitään verrattuna Amerikassa kasvavaan vihnemäntyyn, joka elää jopa 5000-vuotiaaksi tai Keski-Euroopan kymmenentuhatta vuotta vanhoihin tammiin. Professori Eronen sanoo arkeologien olevan innoissaan puiden vuosilustojen antamista mahdollisuuksista vanhojen arkeologisten rakennusten iän ajoittamisessa. Geologian tutkimuskeskuksen järjestämässä, lauantaina päättyneessä tutkijoiden kokouksessa oli osanottajia Pohjoismaiden lisäksi myös USA:sta, Kanadasta, Saksasta, Sveitsistä ja Virosta.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE