EKP:n rahapolitiikan kevennys vaikuttaa

Leonia ja Aktia pudottivat prime-korkojaan

Suurista pankkiryhmistä Meritan ja osuuspankkien prime-korot ovat edelleen 3,4 prosentissa, johon ne laskettiin helmikuun puolivälissä. Niiden voitaneen odottaa pudottavan korkojaan Leonian perässä lähiaikoina.

- Hyvät perusteet prime-koron laskemiselle ovat olemassa. EKP:n päätösten lisäksi yleinen taloudellinen tilanne ja inflaationäkymät antavat aihetta pudotukseen, pankinjohtaja Jukka Sarkanen Meritasta myöntää.

Tähän mennessä alimmalla eli 3,25 prosentissa ovat prime-korkojaan pitäneet Ålandsbanken ja Handelsbanken. Huhtikuun alussa säästöpankit ottivat käyttöön oman prime-koron ja asettivat sen 3,2 prosenttiin.

Pankinjohtaja Matti Inha Leoniasta kertoo, että asuntolainoista tavallisesti noin puolet on sidottu prime-korkoihin ja puolet euriboreihin. Inha korostaa lyhyisiin euriboreihin sidottujen pitkien lainojen olevan riskialttiimpia, koska korkomarkkinoiden heilahtelut heijastuvat niihin kärjekkäästi.

- Prime on historiallisten kokemusten valossa vakaampi ja sopii mielestäni hyvin asuntolainoihin. Aika paljon ihmiset tosin tekevät ratkaisuja pelkän nimelliskoron perusteella eli ottavat halvimman vaihtoehdon miettimättä sen kummemmin riskejä, Inha toteaa.

Primet voivat jatkossa nousta

Meritan Jukka Sarkanen korostaa ihmisten luottamuksen euriboreihin selvästi nousseen. Tähän vaikuttaa se, että eurooppalaiset rahoitusmarkkinat nähdään yleisesti vakaina ja korkoriskit euron oloissa oleellisesti aiempaa pienempinä.

- Ihmisillä on mielestäni hyvät syyt luottaa euriboriin enemmän kuin aikoinaan heliboriin, Sarkanen toteaa.

Jos pankit nyt laskevat kautta linjan prime-korkojaan, niin jatkossa päätökset saattavat johtaa niiden nousuun. Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä sen perusteella, mitä korkomarkkinoilla on tapahtunut EKP:n rahapolitiikan kevennyksen jälkeen.

- Kaikki euriborit aina 12 kuukauteen saakka painuivat 2,6-2,7 prosentin tuntumaan, mutta pitkiä korkoja EKP:n päätökset eivät kääntäneet laskuun, vaan ne ovat jopa välillä nousseet, Inha toteaa.

Tällaista korkokehitystä voi tulkita niin, että markkinat uskovat EKP:n koronlaskun olleen tällä erää viimeinen. Siten EKP seuraavan kerran korkoihin puuttuessaan hilaisi niitä ylöspäin.
- Lyhyellä tähtäimellä korkomarkkinoiden tilanteen kuitenkin voidaan odottaa pysyttelevän vakaana, Inha korostaa.

STT-IA
23.4.1999