Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti


Ilmaiskuilla laaja kannatus NATO-maissa

Kaksi kolmesta NATO-maiden kansalaisesta kannattaa Jugoslavian pommituksia, selviää perjantaina julkistetusta mielipidekyselystä.

The Economistin 11 NATO-maassa ja kuudessa muussa maassa teettämän kyselyn mukaan tuki ilmaiskuille oli voimakkainta Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Ilmaiskujen vastustus oli puolestaan voimakkainta entisissä Varsovan liiton maissa.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa iskuja kannattaa 68 prosenttia kansalaisista. Ranskassa iskujen kannattajia oli 54 ja vastustajia 34 prosenttia. Saksassa vastaavat luvut olivat 57 ja 36 prosenttia.

Uusista NATO-jäsenistä myönteisimmin iskuihin suhtautuivat puolalaiset, joista iskuja kannatti 54 ja vastusti 31 prosenttia. Unkarilaisista iskujen kannalla oli 48 ja niitä vastaan 41 prosenttia. Tshekeistä ilmaiskuja kannatti 35 ja vastusti 57 prosenttia.

Suomessa ilmaiskuja kannatti kyselyn mukaan 50 prosenttia kansalaisista ja vastusti 35 prosenttia. Norjassa ilmaiskuja kannatti puolestaan 64 ja vastusti 23 prosenttia. Tanskassa kannattajia oli 74 ja vastustajia 19 prosenttia. Ruotsi ei ollut kyselyssä mukana.

Venäläisistä ilmaiskuja vastusti peräti 94 prosenttia ja kannatti vain kaksi prosenttia. Lähes yhtä kielteisesti iskuihin suhtautui Ukraina, jossa ilmaiskujen kannattajia oli 4 ja vastustajia 89 prosenttia.

Kysely on tehty maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Sen virhemarginaalia ei ilmoitettu.


YK: AIDS:n torjunnan rahoitus riittämätöntä

Rikkaat maat käyttävät vuosittain 350 miljoonaa dollaria eli lähes kaksi miljardia markkaa vuodessa AIDS:n torjuntaan, mutta määrä on riittämätön suhteessa sairauden leviämiseen. Näin todetaan YK:n keskiviikkona julkistamassa tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan AIDS leviää kolme kertaa nopeammin kuin mihin sen torjuntaan käytettävät määrärahat riittävät.

Vuodesta 1990 vuoteen 1997 hiv-tartuntojen määrä kolminkertaistui tutkimuksen mukaan 9,8 miljoonasta 30,3 miljoonaan. Samalla ajanjaksolla AIDS:n torjuntaan käytettävät määrärahat kasvoivat kuitenkin vain 165 miljoonasta dollarista 273 miljoonaan dollariin.

Vuonna 1999 hiv-tartunnan saaneiden määrän odotetaan nousevan 47 miljoonaan. Määrä on lähes viisinkertainen vuoden 1990 tapauksiin verrattuna.

Raportin mukaan Yhdysvallat ja muut teollisuusmaat käyttävät AIDS:n torjuntaan vähemmän kuin prosentin vuotuisista kehitysapumäärärahoistaan. Kansantuotteisiinsa nähden eniten rahaa AIDS:n torjumiseen käyttävät raportin mukaan Alankomaat ja Norja.


Uudet tulvat uhkaavat Kiinaa

Uudet tulvat uhkaavat Kiinaa kesällä, varoittivat asiantuntijat virallisessa China Daily -lehdessä keskiviikkona.

Kiinan halki virtaavan Jangtsejoen laaksossa satoi talvella vähän. Joen yläjuoksun tulvista ennustetaan viimevuotisia pahempia, jos viivästyneet sateet osuvat yhteen kesän tulvakauden kanssa.

Odotettavissa olevat hirmumyrskyt uhkaavat aiheuttaa tulvia joen alajuoksulla, sanoi Jangtsejoen vesikomitean johtaja Li Antian.


Itä-Timorissa rauhansopimus

Itä-Timorin taistelevat ryhmät solmivat keskiviikkona rauhansopimuksen alueen itsenäistymistä koskevien väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.

Pidätetty sissijohtaja Xanana Gusmao allekirjoitti sopimuksen Indonesian pääkaupungissa Jakartassa. Itsenäistymistä vastustavien miliisien johtaja allekirjoitti rauhansopimuksen Nobelin rauhanpalkinnon saaneen piispan Carlos Belon kotona Itä-Timorin pääkaupungissa Dilissä.

Itsenäistymistä vastustavat miliisit surmasivat viikonvaihteessa Dilissä arviolta 30 ihmistä. Monet hallitukset syyttivät Indonesia siitä, ettei se ole estänyt väkivaltaisuuksia.

Väkivaltaisuudet puhkesivat tammikuussa, kun Indonesian hallitus lupasi järjestää kansanäänestyksen Itä-Timorin itsenäistymisestä. Indonesia miehitti Itä-Timorin Portugalin siirtomaavallan päättyessä alueella 70-luvulla. YK ei ole kuitenkaan tunnustanut Indonesian valtaa Itä-Timorissa.


Epäilty kiinni: Varkaus pysäytti reaktorin Kuolan ydinvoimalassa

Murmanskin viranomaiset kertoivat tiistaina pidättäneensä miehen, jota epäillään Kuolan ydinvoimalaitoksella häiriötilanteen aiheuttaneesta varkaudesta.

Mies varasti Poljarnie Zorissa sijaitsevan voimalan ykkösyksikön turbiinista öljynpaineantureita huhtikuun alkupuolella. Varkaus aiheutti reaktorin suojausjärjestelmän laukeamisen, ja reaktori ajettiin alas 9. huhtikuuta muutama tunti varkauden jälkeen.

- Varkaus ei vaarantanut ydinvoimalan turvallisuutta, vakuutti voimalan koulutusosaston johtava insinööri Galina Petkevitsh tiistaina viitaten viralliseen selvitykseen asiasta.

Hänen mukaansa tapausta tutkineet viranomaiset pääsivät nopeasti varkaan jäljille. Epäilty pääsi liikkumaan voimalassa kulunvalvontajärjestelmästä huolimatta, koska hän osallistui korjaustöihin.
- Koko laitoksen 25 historian aikana mitään tämmöistä ei ole tapahtunut, hän sanoi.


Amnesty arvosteli Turkkia

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee ankarasti Turkkia välinpitämättömästä suhtautumisesta pidätettyjen kidutukseen, pahoinpitelyyn, kuolemiin ja "katoamisiin" poliisin käsissä. - Tuomarit jättävät oikeudenkäynneissä usein esitetyt väitteet kidutuksesta tutkimatta. Sen sijaan he hyväksyvät kiduttamalla saadut tunnustukset todistusaineistoksi, Amnesty sanoo tiistaina julkaistussa raportissaan.

Raportin mukaan poliiseja vastaan nostetaan erittäin harvoin syytteitä, ja syytteeseen joutuneet poliisit todetaan useimmiten syyttömiksi. Poliisien tuomitseminen on harvinaista, ja tuomiot ovat silloin lähes poikkeuksetta lievimpiä mahdollisia.

Amnestyn mukaan uhrit ja heidän omaisensa sekä ihmisoikeusaktivistit, jotka vaativat syyllisten rankaisemista, joutuvat häirinnän ja pelottelun kohteeksi.

Amnesty kehottaa Turkin viranomaisia käsittelemään uudelleen kaikki sellaiset jutut, joiden tutkinnassa on aihetta epäillä kidutuksen käyttöä. Samoin se suosittaa, että pidätyksistä tehtäisiin kunnollinen rekisteri, joka olisi avoin pidätettyjen omaisille ja asianajajille.

Pidätettyjen silmien sitominen tulisi kieltää ja samoin olisi kiellettävä pidätettyjen pitäminen neljä päivää eristyksissä, Amnesty sanoo.


Turvallisuuspalvelut menestyvät Virossa

Turvapalveluilla on jatkuvasti kasvavaa kysyntää Virossa. Viime vuonan sektorin kokonaisliikevaihdon arvioidaan kasvaneen yli sadalla miljoonalla kruunulla 703 miljoonaa kruunuun. Alalla työskentelee lähes neljä tuhatta ihmistä: heistä suoranaisesti turvatehtävissä vajaat 3 000.

Turvallisuustyönantajaliiton toimitusjohtajan Veiko Jürissonin mukaan valvonnan ja vartioinnin osuus koko liikevaihdosta on lähes puolet. Nopeimmin kasvava osa-alue on uuden vartiotekniikan rakentaminen.

Viron suurin vartiointi- ja turvapalveluyritys on ESS, jolla on 47 prosenttia markkinoista. Vartiointipuolella se hallitsee noin kahta kolmannesta koko markkinoista ja on kärjessä myös uuden tekniikan asentamispuolella.


Italian kansanäänestys vaalitavan muuttamisesta epäonnistui

Italian sunnuntainen kansanäänestys maan vaalitavan muuttamisesta epäonnistui liian alhaisen äänestysprosentin vuoksi.

Virallisten tulosten mukaan vain 49,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Äänestystulos mitätöitiin, koska tuloksen lainvoimaiseksi julistamiseen äänestysprosentin olisi pitänyt olla yli 50.

Äänestyksen kautta oli tarkoitus päästä eroon maahan jatkuvaa poliittista epävakautta aiheuttavasta suhteellisesta vaalitavasta. Äänestäneistä yli 90 prosenttia oli nykyisen vaalitavan hylkäämisen kannalla.


AIDS tappaa Zimbabwessa yli tuhat viikossa

Hurjaa vauhtia kansalaisia tappava AIDS on tekemässä tyhjäksi afrikkalaisen Zimbabwen itsenäisyyden ajan saavutukset, varoitti presidentti Robert Mugabe sunnuntaina, Zimbabwen kansallispäivänä. Mugaben mukaan AIDS tappaa 1 200 kansalaista joka viikko.

Zimbabwen terveysministeriö puolestaan kirjaa joka viikko 2 000 uutta hi-virustartuntaa. Arviolta 70 000 zimbabwelaisen odotetaan menehtyvän AIDS:iin tämän vuoden kuluessa.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa AIDS-tilanne on Zimbabwea synkempi ainostaan Botswanassa.

Koonnut: IA
23.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE