Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Uusien asuntojen rakentaminen vilkastunut

Uuden asunnon rakentamiseen myönnettiin helmikuun loppuun mennessä kaikkiaan 4 300 lupaa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla rakennusluvan saaneita asuntoja oli samana aikana jopa kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.

Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä oli helmikuussa viidenneksen suurempi kuin viime vuoden helmikuussa. Myös julkisten palvelurakennusten lupakuutiot kasvoivat selvästi edellisvuotisesta. Sen sijaan liike- ja toimistorakennuksille sekä teollisuus- ja varastorakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni viime vuoden helmikuusta.

Koko uudisrakentamiseen lupia myönnettiin helmikuussa 2,6 miljoonan kuutiometrin verran eli 5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rakennuslupatilastosta.

Tammi-helmikuussa rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 4,7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kaikkien muiden rakennustyyppien paitsi teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä kasvoi tammi-helmikuussa edellisvuotisesta.

Kaupan myynti kasvoi kaksi prosenttia

Tukkukaupan myynti lisääntyi helmikuussa kaksi prosenttia vuoden 1998 helmikuusta. Vähittäiskaupan myynti puolestaan lisääntyi 2,4 prosenttia. Autokaupan myynti kasvoi 1,4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kauppatilaston ennakkotiedoista.

Tukkukaupassa yleistukkukaupan myynti kasvoi helmikuussa 5,5 prosenttia vuoden 1998 helmikuusta. Yleistukkukauppa on laajaa tukkukauppaa, jonka tavaravalikoimaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, rautakauppatavarat ja tekstiilit.

Vähittäiskaupassa tavaratalokauppa lisääntyi 0,9 prosenttia ja päivittäistavarakauppa 2,1 prosenttia.

Valtion velka 70,9 mrd euroa

Valtion velka supistui maaliskuussa 116 miljoonaa euroa eli noin 690 miljoonaa markkaa. Velka laski maaliskuun lopussa 70,9 miljardin euroon, kun se helmikuun lopussa oli 71,0 miljardia euroa, ilmenee valtiovarainministeriön kuukausikatsauksesta. Markoissa velka laski 422,4 miljardista 421,7 miljardiin markkaan.

Joulukuun lopusta maaliskuun loppuun valtion velka kasvoi 1,7 miljardilla markalla. Viime vuoden lopussa valtiolla oli velkaa 420 miljardia markkaa.

Valuuttamääräistä velkaa valtiolla oli maaliskuun lopussa 10,5 miljardia euroa ja kotimaan rahan määräistä velkaa 60,4 miljardia euroa. Joulukuun lopussa valtiolla oli markkavelkaa 263 miljardia ja valuuttavelkaa 157 miljardia markkaa.

Valtion velasta oli maaliskuun lopussa euroissa ja markoissa 68 prosenttia. Yhdessä muiden euroon liittyneiden valuuttojen kanssa kotimaan rahan määräisen velan osuus koko valtion velasta nousi maaliskuun lopussa 85 prosenttiin. Viime vuoden lopussa markkavelan osuus oli 63 prosenttia koko velasta.

Valuutanvaihtojen jälkeen valtion velasta oli Yhdysvaltain dollareissa 4,3 prosenttia, Japanin jeneissä 3,9 prosenttia ja Englannin punnissa 4,8 prosenttia. Sveitsin frangimääräisen velan osuus oli 1,8 prosenttia ja Tanskan kruunumääräisen 0,1 prosenttia koko velasta.

Starckjohannin tulos heikkeni kolmanneksen

Rauta- ja rakennustarvikkeiden kysynnän lasku sekä terästen ja metallien hintojen halpeneminen söivät Strackjohannin alkuvuoden tulosta.

Kaupan monialakonserni Starckjohann kertoi torstaina, että sen tulos rahoituserien jälkeen jäi tammi-maaliskuussa 5,8 miljoonaan markkaan eli reilun kolmanneksen edellisvuoden vastaavan ajan tuloksesta. Konsernin liikevaihto supistui kolme prosenttia 852 miljoonaan markkaan.

Konserniin kuuluvista toimialoista Starkin ja Starckjohann Steelin liikevaihdot laskivat ja Starkin liiketulos painui tappiolle. Suomen LVI-Tukun ja Starckjohann Auton liikevaihdot kasvoivat. Myös liikevoitto nousi.

Tampereelle liikeprofessuuri

Tampereen yliopistoon perustetaan liiketaloustieteen lahjoitusprofessuuri. Viiden vuoden määräajaksi nimitettävän professorin tehtävänä on kehittää yliopiston kauppatieteellistä koulutusta sekä vahvistaa yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Uusi professorinvirka pyritään perustamaan taloudellis-hallinnolliseen tiedekuntaan ennen ensi syksyä. Alustavien tietojen mukaan professori on tarkoitus valita kutsumenettelyllä.

Kaksi kolmasosaa professuuriin tarvittavista varoista on peräisin yrityksiltä ja liikemaailman järjestöiltä. Lahjoittajia on kaikkiaan 19. Viimeisen kolmanneksen maksaa Tampereen kaupunki. Kaikkiaan professuuriin on varattu vajaat 2,7 miljoonaa markkaa.

Yliopiston yhteyteen perustetaan myös kauppakorkeakoulurahasto, jonka tavoitteena on rakentaa Tampereelle kauppakorkeakoulutyyppinen yksikkö. Rahaston peruspääoma 150 000 markkaa on peräisin Tampereen kauppakamarilta.

Lundh: Metallissa kytee työvoimapulapommi

Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) on huolissaan työvoiman riittävyydestä metallialalla. Samalla kun metalliteollisuudessa työskentelevien keski-ikä lähestyy 50 vuotta, alan koulutus on Lundhin mukaan jälkeenjäänyttä.

Ongelma johtuu paljolti teknologian ja organisaatioiden nopeasta uudistumisesta, Lundh arvioi mikkeliläisen Vapaus -lehden haastattelussa torstaina.

Lundhin mielestä hallituksen asettama tavoite nostaa työssäkäyvien osuutta 70 prosenttiin pystytään toteuttamaan vain laajentamalla, vahvistamalla ja monipuolistamalla teollisuutta.

Ohjelmistotuoteyritykset kovassa kasvussa

Ohjelmistotuoteyritysten liikevaihto pysyi tuoreen selvityksen mukaan vahvassa kasvussa myös viime vuonna ja kasvun odotetaan vain voimistuvan tänä vuonna. Myös työntekijämäärä lisääntyy, vaikka yritykset ovat yleensä melko pieniä.

Vientiä harjoittavilla yrityksillä liikevaihto kasvoi edellisvuodesta keskimäärin lähes 50 prosenttia. Kotimarkkinoilla toimivat yrityksetkin ylsivät noin 40 prosentin kasvuun.

Market-Vision tekemän tutkimuksen mukaan yritysten kokonaisliikevaihto kohosi viime vuonna noin 4,5 miljardiin markkaan, mikä oli 37 prosenttia edellisvuotista enemmän. Tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan noin 50 prosenttia.

Vaikka kaksi kolmasosaa alan yrityksistä työllistää alle 20 työntekijää, vientiin panostetaan. Selvityksen mukaan joka neljäs alle viiden hengen yrityksistä harjoittaa vientiä. Ohjelmistotuotteita valmistavia yrityksiä lasketaan olevan noin 300. Kyselyyn vastasi lähes 250 yritystä.

Selvityksen tilaajia olivat mm. Finpro eli entinen Suomen ulkomaankauppaliitto, Tekniikan edistämiskeskus Tekes ja Culminatum, joka tiedotti kyselytutkimuksesta keskiviikkona.

Tampereen yritykset luottavat tulevaisuuteen

Tampereen seudulla toimivat yritykset näkevät lähitulevaisuuden suotuisana, kertoo paikallisen kauppakamarin kysely. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 80 prosenttia arvioi, että tämän vuoden tulos on vähintään yhtä hyvä kuin viime vuoden.

Vajaa neljännes eli 23 prosenttia Tampereen seudun yrityksistä aikoo palkata tänä vuonna lisää henkilökuntaa. Vientiä harjoittavista yrityksistä joka kolmas eli 30 prosenttia odottaa vientinsä kasvavan tänä vuonna viimevuotista suuremmaksi.

Tampereen kauppakamarin jäsenkyselyyn vastasi 225 yritysjohtajaa, jotka edustavat joka neljättä kauppakamarin jäsenyritystä. Vastaajista valtaosa eli 85 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, alle 250 työntekijän yrityksiä.

Kauppaan tuhansia uusia työpaikkoja

Kaupan alalle syntyy tänä vuonna tuhansia uusia työpaikkoja hidastuneesta kasvusta huolimatta,uskoo Kaupan keskusliiton puheenjohtaja Jere Lahti.

Kauppa elää kuudetta kasvuvuotta ja kotitalouksien ostovoiman arvioidaan kasvavan peräti 0,4 prosenttia.

Lahden mukaan kauppa työllisti viime vuonna 270 000 ihmistä. Töissä oli viime vuonna lähes 9 000 palkansaajaa enemmän. Noin 60 prosenttia uusista työpaikoista syntyi vähittäiskauppaan. Vähintään tähän on pystyttävä tänäkin vuonna, arvelee Lahti.

Liikemiesten Kauppaopisto ja ATK-instituutti yhdistyvät

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja ATK-instituutti yhdistyvät. Yhdistämisestä sopivat tiistaina Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ja ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry.

Yhdistetystä oppilaitoksesta valmistuu merkonomien lisäksi datanomeja. Ensimmäinen kolmivuotinen tietojenkäsittelyn perustutkintokoulutus alkaa elokuussa.

Uuden oppilaitoksen nimeksi tulee Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - ATK-instituutti. Käyttönimestä on julistettu kilpailu opiskelijoille ja henkilöstölle. Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorina toimii KTM Marketta Jalava.

Vakuutusyhtiö Pohjantähti jatkaa kasvuaan

Hämeenlinnassa pääkonttoriaan pitävä Vakuutusyhtiö Pohjantähti jatkaa hurjaa kasvuaan. Yhtiön maksutulo on noussut neljässä vuodessa 50 prosenttia ja on nyt 210 miljoonaa markkaa. Kuluneen tilikauden voitto on yli kymmenen miljoonaa.

Toimitusjohtaja Eero Ylä-Soininmäki sanoo yhtiön kasvuun ja menestykseen vaikuttaneen merkittävästi nimenmuutoksen, joka tehtiin keväällä kaksi vuotta sitten.

- Vasta Pohjantähti-nimen tultua käyttöön ihmiset ovat oppineet pitämään yhtiötä valtakunnallisena. Hämeen Vakuutuksen uskottiin rajoittuvan ainoastaan silloiseen Hämeen lääniin, selittää Ylä-Soininmäki.

Toimitusjohtaja on tyytyväinen myös muiden alan yritysten monikansallisuuteen ja suuruudella kehumiseen.
- Kaikki asiakkaat eivät meidän eduksemme halua kasvottomia palveluja ja Internettiä. Osa kaipaa kotimaista, pienehköä ja henkilökohtaista palvelua tarjoavaa yhtiötä, joka on asiakkaidensa omistama, toteaa Ylä-Soininmäki.

Pohjantähti toimii jo 30 paikkakunnalla pohjoisimman palvelupisteen ollessa Kittilässä. Tänä vuonna on avattu palvelupiste Orimattilassa ja hankittu isommat tilat Tampereella. Laajentuminen on edelleenkin mielessä.

Pohjantähden asiakaskunta jakautuu maksutulon mukaan seuraavasti: yritykset 40 prosenttia, kotitaloudet 45 ja maatilat 15 prosenttia. Kasvun myötä Pohjantähti on jatkuvasti rekrytoinut uutta henkilökuntaa. Tänä vuonna on jo palkattu yhdeksän vakituista ja viisi määräaikaista. Viime vuoden lopussa jatkuvassa työsuhteessa oli 163 henkeä.

Tekes opastaa verkostoitumisessa

Teknologian kehittämiskeskuksen verkostoitumista tukeva hanke jatkuu. Laatu verkostotaloudessa -ohjelmalla Tekes pyrkii edesauttamaan ja vahvistamaan yritysten verkostoitumista.

Hankkeeseen odotetaan osallistujia kaikilta teollisuuden aloilta, kaupasta ja muista palveluelinkeinoista. Myös tutkimusyhteisöjä kannustetaan hakeutumaan mukaan.

Tekesin mukaan verkostotalous on vasta pääsemässä kunnolla alkuun, vaikka siitä on puhuttu paljon. Ohjelmassa pyritään etsimään tehokkaita ja sopivia toimintatapoja ja työkaluja verkostoyritysten käyttöön.

Tarkoitus on myös mm. edistää suurten ja pienten sekä eri toimialalla toimivien yritysten yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Verkostoitumalla yritysten on katsottu voivan lisätä kilpailukykyä, kun ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa.

Hankkeiden seuraava hakuaika päättyy syyskuun lopussa. Tekes järjestää ohjelmasta seminaarin toukokuun puolivälissä Helsingin messukeskuksessa. Ensimmäiset yritys- ja tutkimushankkeet on jo aloitettu.

Viime vuonna alkanut ohjelma jatkuu vuoteen 2001. Kokonaisbudjetti on 55 miljoonaa markkaa.

Tuontihinnat kasvussa

Lähinnä öljyn kallistuminen on nostanut tuottajahintaindeksejä. Esimerkiksi tuontihinta nousi helmikuusta maaliskuuhun 0,8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien tuottajahintaindeksien kasvu vastaavana aikana oli 0,2-0,8 prosenttia.

Vientihinnat kipusivat helmikuusta maaliskuuhun 0,2 prosenttia. Teollisuuden tuottajahinnat nousivat nekin 0,2 prosenttia. Kasvua näyttävät myös kotimarkkinoiden ja tukkuhintojen indeksit.

Viime vuoden maaliskuusta laskua on sen sijaan kaikilla alueilla. Mm. tuontihinnat olivat 5 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten ja vientihinnat 7,1 prosenttia viimevuotista alemmat.

Raaka-aineiden dollaripohjaisia maailmanmarkkinahintoja mittaava HWWA-indeksi kohosi 9 prosenttia helmikuusta maaliskuuhun. Viime vuoden maaliskuusta laskua on silti kokonaisuudessaan 8 prosenttia.

Koonnut: IA
23.4.1999

TALOUS -SIVULLE