Pakolaiset ovat Makedonialle etninen ja taloudellinen taakka



Pakolaispolitiikkansa vuoksi rajun arvostelun kohteeksi joutunut Makedonia hyväksyy ainoastaan 20 000 Kosovon albaanipakolaisen sijoittamisen maahan. Makedoniassa oli tiistaina hallituksen virallisen arvion mukaan 148 000 pakolaista.


- NATO:n ja EU-maiden on kannettava päävastuu ja siirrettävä pakolaiset Makedoniasta omiin maihinsa. Me olemme täysin syyttömiä Jugoslaviassa käytävään sotaan, sanoo Makedonian Tiranan-suurlähettiläs Risto Nikovski.

Nikovskin mielestä Makedonian pakolaispolitiikan arvostelu on paitsi epäreilua myös epärehellistä. Hänen mielestään kukaan ei voi olettaa, että runsaan kahden miljoonan asukkaan maa sallii 150 000 pakolaisen sijoittumisen alueelleen.

- Historia osoittaa, että pakolaisilla on tapana jäädä pysyvästi. Se rikkoisi täysin meidän taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen rakenteemme, Nikovski sanoo.

Hän myöntää, että Makedonialle pakolaiset ovat myös etninen kysymys. Makedonian asukkaista 67 prosenttia on makedonialaisia, 23 prosenttia albaaneja, 2 prosenttia serbejä ja loput mustalaisia ja turkkilaisia.

- Miltä teistä tuntuisi, jos Suomeen tulisi 500 000 venäläispakolaista seurauksena sodasta, johon te ette ole syyllisiä, Nikovski kysyy.

Pakolaisten virta Makedoniaan jatkuu edelleen. Ja vaikka kymmeniätuhansia pakolaisia on siirretty Makedoniasta Albaniaan ja muihin Euroopan maihin, kokonaismäärä ei ota laskeakseen.

"Ei enää ketään, ei-kenenkään maalla"

Suurlähettiläs Nikovski ei hyväksy NATO:n ja EU-maiden periaatetta sijoittaa kosovolaiset mahdollisimman lähelle kotiseutuaan. Hänen mielestään ajatus on typerä.

- On yhtä helppo lennättää pakolaiset kotiinsa Italiasta tai Saksasta kuin kuljettaa heidät pitkin huonoja teitä Makedoniasta, Nikovski sanoo.

Hän kiistää, että kysymys olisi Makedonian haluttomuudesta ottaa vastaan pakolaisia tai että Makedonia olisi kohdellut pakolaisia epäinhimillisesti pitämällä heitä ei-kenenkään maalla Jugoslavian ja Makedonian välissä.

- Siellä ei ole enää ketään, Nikovski sanoo samanaikaisesti, kun YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustaja Skopjesta kertoo 2 000-4 000 ihmisen olevan loukussa raja-alueella.

Talous taantuu kymmeneksi vuodeksi

Jugoslavian sodalla on tuhoisa vaikutus Makedonian talouteen.
- Henkireikämme on poikki, sanoo suurlähettiläs Risto Nikovski viitaten ainoaan suoraan maayhteyteen Makedoniasta Jugoslavian kautta Eurooppaan.

Jugoslavia on ollut Makedonian yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista, jonne noin 30 prosenttia viennistä on suuntautunut.
- Sota merkitsee talouden taantumista kymmeneksi vuodeksi. Investointeja on lykätty, ja jopa pienyrittäjät näkevät tulevaisuuden hyvin pessimistisenä, Nikovski sanoo.

Hallituksen suunnitelmien mukaan Makedonian talouden piti tänä vuonna kasvaa viisi prosenttia.

Nikovski ei usko, että sota leviää, mutta uskoo sen kestävän kauemmin kuin kukaan osaa tällä hetkellä arvioida. Hän pitää Naton ilmaiskuja vääränä keinona yrittää ratkaista Kosovon kysymys, sillä Kosovo ei ole Bosnia.

- Iskut ovat aiheuttaneet ainoastaan valtavan pakolaistulvan ja tehneet presidentti Slobodan Milosevicista vahvemman kuin koskaan. Sitä paitsi poliittinen yksimielisyys Serbiassa on nyt absoluuttinen, Nikovski sanoo.

Ei maajoukkoja Makedonian kautta

Suurlähettiläs Nikovski pitää virheenä sitä, jos NATO lähettää maajoukkoja Kosovoon. Hänen mukaansa niille ei ole laillista perustetta, ja toisaalta hän muistuttaa Vietnamista, jonne amerikkalaiset sotilaat juuttuivat vuosiksi.

Makedoniassa on tällä hetkellä 12 000 NATO:n sotilasta rauhanturvaoperaation jäljiltä ja rauhanturvaajien on oletettu siirtyvän maajoukkoina Kosovoon.

- Makedonia ei salli NATO:n käyttävän maaperäänsä tähän tarkoitukseen missään olosuhteissa, vakuuttaa suurlähettiläs Risto Nikovski Tiranassa.

STT-IA
23.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE