Merta, aurinkoa ja historian siipien havinaa Maltalla



Kirkkaankeltainen 1940-luvulta peräisin oleva bussi ajaa melkomoista vauhtia pikkukaupungin sokkeloisia katuja pitkin. Joitakin matkustajia meno saattaa vähän pelottaakin, mutta eipä hätää. Kuljettaja sompailee ajokkiaan taidolla ja kaiken kukkuraksi hänen yläpuolellaan bussissa on turvallisuutta tuomassa suurikokoinen tarra: "Jeesus rakastaa minua".


Paikallisbussiverkko on Maltassa tiheä ja sitä on tosi helppo käyttää. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: 30 centillä eli vähän yli 4 markalla ajaa huristaa saaren päästä päähän.

Tiet kiemurtelevat välillä sinisistä sinisimmän Välimeren rantoja pitkin, toisinaan taas viheriöivissä laaksoissa. Viimemainituissa viihtyvät vihannesviljelmien lisäksi mm. palmut ja kaktukset. Kevään ja alkukesän airueina ovat kullankeltaisina kukkivat mimosapuut.

Piskuinen Maltan tasavalta sijaitsee Välimeressä Sisilian ja Pohjois-Afrikan välissä. Strategisen sijaintinsa takia se on valloitettu lukuisia kertoja. Sitä ovat hallinneet mm. foinikialaiset, kartagolaiset, roomalaiset, arabit, ristiritarit, ranskalaiset ja viimeksi britit. Historiallisia muistomerkkejä on vaikka muille jakaa...

Saarella rakennettiin temppeleitä jo ennen kuin Egyptiin alkoi kohota pyramideja. Jokaiselta valloittajalta jäi jotakin muistoksi. Maltan kieli on perua arabeilta ja veneen malli sekä kirkkaat värit foinikialaisilta. Myös ruokakulttuurissa on vaikutteita monilta tahoilta.

Kolme saarta - pienin 2,5 neliökilometriä

Maltasta on Sisiliaan matkaa vain 100 kilometriä ja Pohjois-Afrikan rannikolle 290 kilometriä. Saaria on kolme: Malta (390 neliökilometriä), Gozo (65) ja Comino (2,5). Viimemainitulla on yksi hotelli ja tiettävästi vain kolme pysyvää asukasta.

Maltasta on Cirkewwan lauttasatamasta tiheä autolauttayhteys Gozoon. Gozo on legendan mukaan saari, jonka Homeros Odysseiassaan mainitsee Ogygiana. Odysseus vietti siellä seitsemän vuotta merenneito Calypson vankina.

Valtakunnassa on noin 340 000 asukasta. Rekisteröityjä autoja on runsaat 200 000, joten liikenne on sen mukainen. Ja lisäksi vasemmanpuoleinen. Turistien on hyvä pitää tämä asia visusti mielessä.

Pääkaupunki Valletta on roomalaiskatolisten johanniittojen 1500-luvulla perustama. 1000 -luvulla alkunsa saanut ritarikunta karkotettiin Jerusalemista, asettui Maltaan ja torjui urhoollisesti turkkilaisten piirityksen. 1800-luvulta lähtien ritarikunnan jäseniä on kutsuttu Maltan ritareiksi.

Pääkaupungissa on kosolti historiallisia rakennuksia, jotka liittyvät ritareihin. Suurmestarin palatsi on nykyisin Maltan presidentin käytössä. Palatsi sai juuri huhtikuun alkupäivinä uuden isännän, kun presidentti Guido de Marco astui virkaansa. Hän toimi aiemmin maan ulkoministerinä.

Malta itsenäistyi brittiläisestä kansainyhteisöstä 1964 ja kymmenen vuotta myöhemmin siitä tuli itsenäinen tasavalta. Tällä haavaa maa hakee EU:n jäsenyyttä.

Kiertele kalastajakylissä ja vanhoissa kaupungeissa

Parhaiten maltalaiseen elämänmenoon tutustuu kiertelemällä paikallisten asukkaiden parissa. Marsaxlokk on yksi mainio tutustumiskohde. Se on saaren suurin kalastajakylä, ja siellä pidetään markkinat joka sunnuntai.

Kapea markkinapaikka kiemurtelee pitkin meren rantaa. Myytävänä on kaikkea mahdollista: mitä moninaisimpia meren eläviä, vihanneksia, leivonnaisia, vaatteita ja taloustavaraa.

Välillä on mukava istahtaa rannan tuntumassa olevaan ravintolaan. Jos on kalan ystävä, kannattaa pyytää tarjoilijalta nähtäväksi mitä tuoretta kalaa on tarjolla.

Hetkessä saa eteensä tarjottimen, jolta voi itse valita haluamansa meren elävän ja kertoa miten sen tahtoo valmistettavan. Ja seuraksi hyvää maltalaista valkoviiniä.

Mdina, jota on kutsuttu myös Hiljaiseksi kaupungiksi, on aikoinaan ollut maan pääkaupunki. Muurien ympäröimän keskiaikaisen kaupungin valleilta avautuvat laajat näköalat ympäröivään maisemaan.

Kirkkoja maltalaisilla on vaikka muille jakaa; usein ne ovat käsittämättömän suuria ja ympäristöönsä nähden mahtipontisia. Eräiden laskelmien mukaan saariryhmällä on vähintäin 350 kirkkoa ja 1 000 pappia.

Mostassa on yksi maailman suurimpiin kuuluva kupolikirkko. Toisen maailmansodan aikana siihen osui pommi, joka kuitenkin putosi räjähtämättä lattialle. Kirkossa säilytetään yhä tätä vaarattomaksi tehtyä pommia muistoksi ihmeestä.

Aurinkoa, merta ja paljon harrastuksia

Historiasta kiinnostuneelle Malta on täpötäynnä kiinnostavia kohteita. Saarella on toki tarjolla paljon muutakin lomailijalle: merta, aurinkoa ja kosolti erilaisia harrastusmahdollisuuksia.

Iltaelämä on vilkkainta St Julianissa ja Sliemassa. Rannat ovat usein kallioisia, mutta hiekkarantojakin toki on, mm. Golden Bay ja Mellieha Bay pääsaaren pohjoisrannalla. Useimmissa hotelleissa on uima-allas, monissa kaksikin.

Maltaa ympäröivät vedet ovat kirkkaita. Esimerkiksi Gozon satamassa näkee autolautan kannelta pohjaan saakka. Lähellä pohjaa uiskentelevat suuret kalat ja pinnan tuntumassa pienemmät.

Sukellus on hyvin suosittu harrastus, samoin purjehdus, vesihiihto, kalastus ja surffaus. "Maalajeja" ovat mm. tennis ja keilaus.

Maltan pääelinkeino on turismi. Eniten matkailijoita käy entisestä emämaasta Britanniasta. Myös saksalaisia on runsaasti; lisäksi mm. italialaisia, ranskalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia. Noin 2 000 suomalaista viettää vuosittain lomaansa Maltalla.

Vaikka saarelaisten oma kieli kuulostaakin käsittämättömältä, ei kieliongelmaa ole, sillä lähes jokainen maltalainen puhuu englantia.

Ks. myös juttu Harvey Keitel filmaa sotaelokuvaa Maltalla.

STT-IA
23.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE