Suomalaisasiantuntija: NATO ei ryhdy maasotaan, pommitukset tekevät tehtävänsä



NATO:n sotilasesikunnissa suunnitellaan myös pahinta vaihtoehtoa eli maasotaa Kosovon kriisin ratkaisemiseksi. Siihen ei kuitenkaan ryhdytä, koska se tarkoittaisi sotaa koko Jugoslaviaa vastaan, muistuttaa eversti Heikki Hult Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksesta.


Mutta entä pelkkä Kosovon valtaaminen?
- Se olisi sitten rajoitettu sodan päämäärä. Sinne jäisi Jugoslavian liittoarmeija rajan toiselle puolelle tavallaan koskemattomana. Mitäs sitten tehtäisiin, kun kumpareiden takana odottaa 400 000 miehen armeija ja NATO saa vastahyökkäyksen päällensä, Hult kysyy.

Viime päivinä julkisuudessa olleesta NATO:n päätöksestä arvioida uudelleen maajoukkojen käyttöä Kosovossa on Hultin mukaan tehty liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Niin alkuperäisessä kuin uudessakin arviossa on kyse turvaamis- ja valvontajoukon - joskin iskukykyisen - lähettämisestä Kosovoon, ei hyökkäysoperaation suunnittelusta.

Toinen väärinymmärrys koskee Albaaniaan tulleita amerikkalaisia maahanlaskujoukkoja. Ne tulivat varmistamaan taisteluhelikopterien toimintaa ja koottiin laskuvarjosotilaista vain siksi, että ne ovat aina lähtövalmiina.

Vaikka maasota ei olekaan todellinen vaihtoehto, NATO teki Hultin mukaan virheen ilmoittamalla asian julkisesti.

Ilmaiskuja jatketaan johdonmukaisesti

Eversti Hult kuuluu niihin arvioijiin, jotka uskovat ilmaiskujen lopulta tekevän tehtävänsä ja saavan Jugoslavian johdon taipumaan. NATO:n päättäväisyyttä on Hultin mukaan turha epäillä.

- Ulkopuolisina tehdään liian nopeita johtopäätöksiä, että tällainen sotilasliitto kuin haavanlehti lopettaisi yhden toimintalinjan ja yrittäisi aloittaa toisen. Ei sotatoimia ja isoja systeemejä niin nopeasti vaihdella, Hult sanoo.

NATO:n yhtenäisyyden hajoamisen varaankaan ei Hultin mukaan kannata laskea. Hän jopa arvelee, että NATO:ssa on itsekin hämmästelty omien rivien yhtenäisyyttä ja julkisen mielipiteen tukea. Uudet siviili- tai omat tappiotkaan eivät enää tässä vaiheessa uhkaa operaation loppuunviemistä.

- On hämmästyttävää, miten vähän siviilitappioita on tullut pommitusten seurauksena, ja omia tappioita. Nyt on tehty 1 700-1 800 lentosuoritusta ja yksi kone on menetetty. Tässä rikotaan jo todennäköisyyden lakeja, Hult ihmettelee.

Hultin mukaan pommitukset saattavat jatkua vielä toiset neljä viikkoa, mutta ratkaisu voi tulla aikaisemminkin.
- Tässä on nyt selvä kulminaatiovaihe tällä viikolla, Hult sanoo.

Hult myöntää, ettei irrallisten serbijoukkojen väkivaltaa Kosovossa saada ilmasta käsin loppumaan. Käskyn on tultava Belgradista ja siksi strategisten kohteiden pommittaminen kaikkialla Jugoslaviassa onkin perusteltua.

Erikoisjoukkoja on jo Kosovossa

Pieneltä osalta kynnys maaoperaatioon on jo ylitetty, sillä Kosovossa on "aivan varmasti" NATO-maiden erikoisjoukkojen sotilaita, jotka kykenevät toimimaan vihamielisessä ympäristössä ja mm. osoittamaan taistelukoneille maaleja.

- Se on erikoisjoukkojen ammattitaitoa. Sitä ei tiedä, ovatko he siellä Jugoslavian armeijan univormussa vai missä. Ei sellaista operaatiota ole enää olemassa, johon ei liittyisi erikoisjoukkoja. Osa on ollut siellä luultavasti jo etukäteen, Hult sanoo.

Sen sijaan Kosovon vapautusarmeijan UCK:n varaan NATO:ssa ei Hultin mukaan lasketa mitään.
- Ei mikään järjestäytynyt sotavoima halua sekaantua tällaisiin porukoihin.

Kosovosta suoja-alue, osa lohkeaa serbeille

Hultin mukaan alkuperäinen suunnitelma Kosovon itsehallinnosta voidaan nyt unohtaa. Hän pitää realistisena arvioita, joiden mukaan maakunnasta muodostettaisiin kansainvälinen suoja-alue esimerkiksi YK:n tai eurooppalaisten alaisuudessa.

Ei kuitenkaan koko Kosovosta, sillä maakunnan pohjoisosan Hult uskoo jäävän Milosevicin suunnitelmien mukaisesti Serbialle.

- Milosevic totesi jo Rambouillet'n neuvottelujen aikaan, että hän tulee menettämään Kosovon. Hän pelasi rankimman kaavan mukaan, että otetaan nyt vielä se (pohjoisosa) mikä on mahdollista, Hult sanoo.

NATO ei Hultin arvion mukaan hyökkää serbiarmeijan miehittämään ja albaaneista täysin tyhjennettyyn pohjoisosaan, vaan joutuu hyväksymään tapahtuneen.

STT-IA
23.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE