WTO ennustaa vaimeaa kaupan kasvua tänäkin vuonna

Maailmankaupan kasvu hidastui 3,5 prosenttiin



Maailmankaupan kasvuvauhti hidastui Maailman kauppajärjestön WTO:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna 3,5 prosenttiin.


Vuotta aiemmin maailman viennin määrä kasvoi 10,5 prosenttia eli nopeammin kuin kertaakaan aiemmin koko 1990-luvulla. Tuonnin kasvuvauhti laski viime vuonna 9,5 prosentista 4,0 prosenttiin.

Tuonnin ja viennin kasvun hidastuminen jatkui WTO:n mukaan vuoden loppuun asti eikä selviä merkkejä käänteestä kasvuun ollut vielä nähtävissä. Tänä vuonna maailmankauppa kasvaa WTO:n tutkijoiden arvion mukaan yhtä paljon kuin viime vuonna eli noin 3,5 prosenttia. Ennusteen toteutuminen edellyttää kuitenkin kaupan kasvun vauhdittumista loppuvuonna.

Maailman viennin ja tuonnin määrä kasvoi WTO:n mukaan viime vuonna kuitenkin edelleen kokonaistuotantoa nopeammin. Maailmantuotteen kasvuvauhti laski WTO:n torstaina julkistetun kauppakatsauksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,0 prosentista 2,0 prosenttiin.

Yhdysvaltain dollareissa laskettu maailmankaupan arvo supistui WTO:n katsauksen mukaan viime vuonna 2,0 prosenttia. Maailman tavaraviennin arvo laski 5 325 miljardista dollarista 5 225 miljardiin dollariin. Palveluiden viennin arvo puolestaan laski 1 320 miljardista dollarista 1 290 miljardiin dollariin.

Maailman tavarakaupan arvo Yhdysvaltain dollareissa ilmaistuna laski edellisen kerran näin paljon vuonna 1982. Palvelujen kaupan dollareissa laskettu arvo puolestaan supistui viime vuonna ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun tilastoa alettiin julkaista viime vuosikymmenen puolivälissä.

Aasian kriisi leikkasi kasvua

Kaupan kasvun hidastuminen johtui WTO:n mukaan ennen muuta Japanin ja Kaakkois-Aasian maiden talousvaikeuksista. Niiden tuonnin määrä ja Japanissa vientikin supistuivat selvästi viime vuonna. Niiden ulkomaankaupan dollariarvo supistui voimakkaasti Myös muiden talousalueiden kaupan kasvu hidastui.

Japanin viennin määrä supistui viime vuonna 1,5 prosenttia ja tuonti 5,5 prosenttia. Taiwanin, Hong Kongin, Malesian, Etelä-Korean, Singaporen ja Thaimaan yhteenlaskettu viennin kasvu hidastui 2,0 prosenttiin. Niiden tuonnin määrä supistui 16,0 prosenttia.

Dollarihinnoin Japanin vienti supistui viime vuonna arvoltaan 8,0 prosenttia ja tuonti 17,0 prosenttia. Kuuden Kaakkois-Aasian maan viennin arvo supistui 7,5 prosenttia ja tuonnin arvo 25,0 prosenttia edellisvuodesta. Kiinan viennin arvo kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja tuonnin arvo laski 1,5 prosenttia. Lähi-Idän maiden viennin arvo supistui 21,0 prosenttia edellisvuodesta. Afrikan maiden viennin arvo jäi 16,0 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.

Euroopan Unionin viennin määrän kasvu hidastui viime vuonna 9,5 prosentista 5,0 prosenttiin. EU:n tuonti kasvoi 7,5 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä nopeammin kuin vuotta aiemmin. Viennin arvo kasvoi 3,0 prosenttia ja tuonnin arvo 5,5 prosenttia.

Yhdysvaltain ja Kanadan viennin määrä kasvoi viime vuonna 3,0 prosenttia ja tuonnin määrä 10,5 prosenttia. Viennin arvo supistui WTO:n katsauksen mukaan 1,0 prosenttia edellisvuodesta samaan aikaan, kun tuonnin arvo kasvoi 4,5 prosenttia.

Vientihinnat laskivat

Perushyödykkeiden hintojen lasku ennätyksellisen alhaiseksi supisti viime vuonna niiden osuutta maailmankaupasta ja leikkasi tuntuvasti tuottajamaiden vientituloja. Voimakkaimmin hintojen lasku tuntui Lähi-Idän ja Afrikan maissa, missä öljyn ja perushyödykkeiden osuus viennistä on suurin.

Perushyödykkeiden osuus globaalin viennin arvosta painui viime vuonna käyvin hinnoin alle 20 prosenttiin maailman viennin arvosta ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen. Teollisuustuotteidenkin vientihinnat laskivat viime vuonna, mutta selvästi perushyödykkeiden hintoja vähemmän.

Raakaöljyn hinta laski viime vuonna 30 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Joulukuusta joulukuuhun öljyn hinnan lasku oli 40 prosenttia. Muiden perushyödykkeiden hinnat laskivat keskimäärin 15 prosenttia edellisvuodesta. Joulukuusta joulukuuhun niiden hinnat laskivat hieman vähemmän eli 10 prosenttia.

EU maailman suurin viejä

Ulkomaankaupan arvolla mitattuna Euroopan Unioni on selvästi maailman suurin kauppamahti. EU:n sisäisestä kaupasta puhdistettu vienti nousi WTO:n katsauksen mukaan viime vuonna 813,8 miljardiin dollariin eli 20,3 prosenttiin maailman viennistä. Yhdysvaltain viennin arvo oli 683,0 miljardia dollaria eli 17,0 prosenttia maailman viennistä. Japanin vienti oli 388 miljardia dollaria. Sen osuus globaalin viennin arvosta oli 9,7 prosenttia.

Kanadan viennin arvo oli viime vuonna 214,3 miljardia dollaria, Kiinan 183,8 miljardia dollaria ja Hong Kongin 174,1 miljardia dollaria. Etelä-Korean vienti oli 133,2 miljardia dollaria, Meksikon 117,5 miljardia dollaria, Taiwanin 109,9 miljardia dollaria ja Singaporen 109,8 miljardia dollaria.

Tavarakaupan suurin tuoja oli edelleen Yhdysvallat. USA:n osuus maailman tuonnista oli 22,5 prosenttia ja tuonnin arvo 944,6 miljardia dollaria. EU:n tuonnin arvo oli viime vuonna 801,4 miljardia dollaria, mikä vastasi 19,1 prosenttia globaalista tuonnista.

Japanin tuonnin arvo oli viime vuonna 280,5 miljardia dollaria, Kanadan 205,0 miljardia dollaria, Hong Kongin 188,7 miljardia dollaria, Kiinan 140,2 miljardia dollaria ja Taiwanin 104,2 miljardia dollaria. Meksikon tuonti oli arvoltaan 128,9 miljardia dollaria, Singaporen 101,5 miljardia dollaria ja Korean tuonti 93,3 miljardia dollaria.

STT-MH
23.4.1999


TALOUS -SIVULLE