Laitinen: Ahtisaari putosi ehdokkaiden joukosta, esivaali tulossa

Ahtisaari ei asetu ehdolle SDP:n esivaalissa



Presidentti Martti Ahtisaari ei asetu ehdolle SDP:n presidenttiehdokkaan esivaalissa. Ahtisaari antoi viimein tiistaina tämän pitkään odotetun ilmoituksensa.


Presidentti Martti Ahtisaari ei asetu ehdolle SDP:n presidenttiehdokkaan esivaalissa. Ahtisaari antoi viimein tiistaina pitkään odotetun ilmoituksensa. Presidentin kanslia ilmoitti päätöksestä julkisuuteen sen jälkeen, kun Ahtisaari oli ilmoittanut asiasta SDP:n puheenjohtajalle Paavo Lipposelle.

Presidentti muistuttaa tiedotteessa, että Suomen kannalta meneillään on poikkeuksellisen vaativa kansainvälisen politiikan vaihe. Tasavallan presidenttinä hän haluaa täysipainoisesti keskittyä tehtäviensä hoitamiseen.

- Vaalitaistelun aloittaminen nyt, kymmenen kuukautta ennen virkakauteni päättymistä ja Suomen puheenjohtajuuden kynnyksellä olisi ristiriidassa tämän pyrkimykseni kanssa. Tämän vuoksi olen tänään ilmoittanut SDP:n puheenjohtajalle, että en voi asettua ehdolle SDP:n esivaalissa, hän sanoo tiedotteessa.

Ahtisaaren ilmoituksessa on kuitenkin tulkinnanvaraisuutta. Tarkkaan ottaen hän puhuu vain osallistumisesta esivaaliin. SDP:n johtohahmojen puheissa on kuitenkin pidetty selvänä, että puolue järjestää esivaalin.

Ahtisaaren ilmoitus merkitsee käytännössä sitä, että hän ei ole mukana enää SDP:n presidenttiehdokkaan valinnan seuraavissa vaiheissa. Presidentti itse ei halunnut tiistaina kommentoida asiaa tarkemmin.

SDP:n puoluehallitus toteaa torstaiaamuna, ketkä ovat antaneet suostumuksensa ehdokkaiksi esivaalissa. Jos suostuneita on enemmän kuin yksi, esivaali järjestetään. Puolueen presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokous toukokuun lopussa Turussa.

Söderman valmis ehdokkaaksi

Kannatusta presidenttiehdokkaaksi ovat saaneet Ahtisaaren lisäksi ulkoministeri Tarja Halonen, EU:n parlamentin oikeusasiamies Jacob Söderman ja europarlamentaarikko Pertti Paasio. Kaikilla on takanaan vähintään kymmenen puolueosaston tuki, mikä on edellytyksenä ehdokaskilpaan pääsemiseen.

Halosella on ollut toistaiseksi ainakin 113 puolueosaston kannatus. Ahtisaarta kannattaa lähes 90 osastoa ja Södermania yli 60. Paasiollakin on yli kymmenen osaston kannatus.

Söderman oli kolmikosta ainoa, joka heti tiistaina kertoi olevansa valmis esivaaliin. Hän kertoi ymmärtäneensä, että hänellä on kannatusta ympäri maata.

Halosen ja Paasion suostumisesta ei ollut vielä tiistaina iltapäivällä varmuutta. Paasio muistutti, että nyt tiedetään vasta, mitä ei tapahdu eli että Ahtisaari ei osallistu esivaaliin.

Halonen: Ahtisaari jättää tilanteen auki

SDP:n puoluejärjestöjen ehdokasasettelussa parhaiten menestynyt ulkoministeri Tarja Halonen oli tiistaina vielä niukkasanainen. Hän kertoo omista aikeistaan keskiviikkona aamupäivällä. Halonen luonnehti Ahtisaaren ilmoituksen jälkeen syntynyttä tilannetta "mielenkiintoiseksi".

Ahtisaaren vastaus jättää Halosen mielestä tilanteen ainakin osittain auki edelleen. Halonen sanoi miettivänsä asiaa omalta osataan nyt vielä kerran uudelleen.

Hän ei halunnut arvioida, voisiko Ahtisaari päätyä SDP:n ehdokkaaksi ohi esivaalin ja tuleeko esivaalia ylipäänsä. Hän korosti, että asia on puolue-elinten eikä ehdokkaiden ratkaistavissa.
- Puolue päättää sen, millä tavalla se haluaa asian käsitellä. Ehdokkaat vastaavat heille tehtyihin kysymyksiin tottakai vaikuttaen tilanteeseen.

- Ei tämä nyt kai ihan pelkästään ehdokkaiden käsissä ole, vaan se on SDP, joka ratkaisee oman kantansa omien sääntöjensä ja päätöksentekoelintensä mukaisesti, Halonen sanoi.

Halonen torjui epäilyt, että häntä olisi painostettu luopumaan ehdokkuudesta. Hän totesi vain, että keskustelu on lainehtinut joka suuntaan.

Maan yhteisten etujen hoitajana

Presidentti Ahtisaari muistuttaa tiedotteessa, että vuonna 1993 hän tuli SDP:n esivaalissa valituksi ehdokkaaksi presidentinvaaleihin.
- Tultuani valituksi tasavallan presidentiksi olen toiminut parhaan kykyni mukaan maan yhteisten etujen hoitamiseksi, hän sanoo.

Ahtisaari kertoo, että häneltä on kysytty monelta taholta hänen kiinnostustaan asettua ehdokkaaksi tuleviin presidentinvaaleihin. SDP pyysi vastausta 29. huhtikuuta mennessä.

Hän huomauttaa myös ilmoittaneensa hyvissä ajoin, että hän ottaa kantaa asiaan kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon kuluessa. Hän piti lähtökohtanaan sitä, että eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen pitää voida hoitaa häiriöttä.

Laitinen: Ahtisaari putosi ehdokkaiden joukosta, esivaali tulossa

SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen pitää käytännössä selvänä, että esivaalista kieltäytynyt Ahtisaari on pudonnut pois SDP:n presidenttiehdokaskilvasta.

- Ehdokasasettelun osalta tilanne on selvä. Jos hän ei ole esivaalissa, ja puoluekokous esivaalin pohjalta tekee päätöksensä, niin kyllä se tässä mielessä sulkee hänet pois, Laitinen sanoi.

Ahtisaari kertoi tiistaina julkisuuteen antamassaan tiedotteessa ilmoittaneensa SDP:n puheenjohtajalle, "että en voi asettua ehdolle SDP:n esivaalissa".

Laitinen piti "varsin todennäköisenä", että SDP:n ehdokkaasta tulee esivaali, koska Ahtisaaren lisäksi kolme muuta henkilöä on ylittänyt esivaaliin pääsyn ehtona olevan rajan, eli saanut vähintään kymmenen puolueosaston tuen.

Laitinen ei halunnut kertoa, onko Ahtisaari keskusteluissa puolueen edustajien kanssa ilmaissut valmiutta tai kiinnostusta asettua ehdokkaaksi, jos se olisi mahdollista ilman esivaalia.

- Säännöistä on käyty keskusteluja. Hän on ollut tietoinen siitä, että esivaali toteutuu, jos ja kun ehdokkaita on riittävästi. Pelisäännöt ovat tässä mielessä hyvin selkeät, Laitinen sanoi.

Laitinen korosti, että esivaalijärjestelmä on luotu sitä varten, että puolueen sisällä suoritetaan karsinta ja että myös ulkopuoliset voivat siihen osallistua.

- Vaikka esivaalin tulos on neuvoa-antava, se on voimakkaasti ohjeellinen, kun puoluekokous tekee puoluehallituksen esityksen pohjalta päätöksensä ehdokkaasta.

- Puoluehallituksella ei myöskään ole mahdollisuuksia pohtia, järjestetäänkö esivaalia vai ei, jos suostumuksensa antaneita ehdokkaita on enemmän kuin yksi, Laitinen sanoi.

Lipponen: Valitettavaa SDP:n kannalta

Lipponen toivoi vielä tiistaina, että Ahtisaari olisi käytettävissä puolueen ehdokkaana toiselle kaudelle. Hän ei kuitenkaan halunnut sanoa, mitkä ovat Ahtisaaren mahdollisuudet sen jälkeen, kun hän on ilmoittanut, ettei voi asettua ehdolle esivaalissa.
- Se on hänen asiansa, Lipponen vastasi toimittajien kysymykseen eduskunnassa.

Lipposelta ei saatu selvää vastausta myöskään kysymykseen, onko Ahtisaaren ehdokkuus nyt täysin poissuljettu asia.
- Sitä pitää kysyä presidentiltä, hän sanoi.

Lipposen toiveet Ahtisaaren olemisesta käytettävissä herättivät kysymyksiä myös SDP:n omissa joukoissa. Puolueen kansanedustajat aprikoivat, oliko se vain kohteliaisuus istuvalle presidentille vai yrittääkö Lipponen tosissaan vielä taivutella Ahtisaarta.

Ahtisaaren ratkaisu oli Lipposen mielestä "valitettava SDP:n kannalta". Lipponen piti "todennäköisenä", että SDP:n ehdokkaasta tulee esivaali. Sellainen järjestetään, jos suostumuksensa antaneita ehdokkaita on enemmän kuin yksi ja heillä on takanaan vähintään kymmenen puolueosaston tuki.

Hän totesi, että nyt esivaalissa on ehdokkaita vähemmän kuin muuten olisi ollut. Lipponen paljasti tienneensä Ahtisaaren päätöksestä jo ennen presidentin viime viikon lopulla alkanutta Washingtonin matkaa.

STT-IA
27.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE