NATO:n ovi auki uusille jäsenille

Yhteistyötä jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa syvennetään, mutta tässä vaiheessa uusia maita ei kutsuta jäseniksi, kertoivat NATO:n virkamiehet Brysselissä kokouksen aattona.

Alunperin huippukokouksen oli tarkoitus olla juhlava tapahtuma, jolla vietettäisiin liiton 50-vuotisjuhlaa ja toivotettaisiin uudet Itä-Euroopan jäsenmaat, Puola, Tshekki ja Unkari tervetulleiksi.

Kosovon kriisin vuoksi suurin osa juhlallisuuksista on peruutettu, jotta NATO-maiden johtajat voisivat kokouksen alkajaisiksi perjantaina pohtia uusia ratkaisumalleja Etelä-Balkanin tilanteen vakauttamiseksi.

NATO:n jäsenyyttä hakeneiden yhdeksän maan joukossa ovat mm. Albania ja Makedonia - maat, jotka ovat ottaneet vastaan suurimman osan Kosovon pakolaisista.

Näitä kahta maata huomattavasti lähempänä jäsenyyttä on entisen Jugoslavian tasavalta Slovenia, joka oli varteenotettava ehdokas jo vuonna 1997, kun NATO kutsui ensimmäisen ryhmän maita jäsenikseen.

Ei aikataulua

Sen sijaan NATO-johtajat arvioivat, kuinka hyvin ehdokasmaat ovat sopeutuneet NATO-mailta vaadittaviin sotilaallisiin ja poliittisiin vaatimuksiin. Samalla sovitaan päälinjat siitä, kuinka jäseneksi voi päästä.

Kaikki tämä sisältyy jäsenyystoimintaohjelmaan eli MAP:hen.
- Ovet ovat auki uusille jäsenille. NATO toteuttaa aktiivista jäsenyyspolitiikkaa, sanoi korkea virkamies NATO:n päämajassa Brysselissä.

MAP:n piiriin kuuluvat ehdokasmaat Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Romania, Bulgaria, Albania ja Makedonia.

- Sen sijaan MAP ei koske sellaisia maita, jotka ehkä hakevat jäsenyyttä tulevaisuudessa, tähdensi virkamies viitaten liittoutumattomiin EU-maihin Suomeen, Ruotsiin ja Itävaltaan.

Suomalaisten lähteiden mukaan yleinen käsitys on, ettei MAP:tä tarvita, jos liittoutumaton EU-maa hakisi NATO:n jäsenyyttä. Näin sen vuoksi, että Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat poliittisesti, yhteiskunnallisesti ja sotilaallisesti paljon lähempänä NATO:a kuin entiset sosialistimaat.

Huippukokouksessa on lauantaina tarkoitus hyväksyä uusi strateginen suunnitelma, joka määrittelee NATO:n käsityksen turvallisuudesta, konfliktien ehkäisystä ja rauhaa turvaavista toimista.

Ahtisaari osallistuu EAPC-kokoukseen

EAPC:n, jonka työhön myös Suomi osallistuu, odotetaan hyväksyvän mm. julistuksen NATO-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden pelisäännöistä.

Yleiskeskustelussa käsitellään lisäksi sitä, miten EAPC:tä pitäisi kehittää ensi vuosituhannella.

Presidentti Martti Ahtisaari johtaa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluvat myös ulkoministeri Tarja Halonen, puolustusministeri Jan-Erik Enestam ja puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund.

STT-IA
23.4.1999