Suomi sai Ahtisaaresta uudenlaisen presidentin vuonna 1994

Presidenttikilpa päättyi 6. helmikuuta sosiaalidemokraattien ehdokkaan valtiosihteeri Martti Ahtisaaren voittoon. Ahtisaari sai 53,9 prosenttia äänistä kansanäänestyksen toisella kierroksella.

Hänestä tuli Suomen tasavallan kymmenes presidentti. Silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn antoi vaalissa kovan vastuksen Ahtisaarelle.

SDP:ssä sisäinen kisa käytiin kuitenkin edellisenä vuonna. Puolueen pitkäaikaisesta johtohahmosta Kalevi Sorsasta piti tulla seuraava presidentti. Toisin kuitenkin kävi.

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä esivaalissa kuka tahansa saattoi käydä antamassa äänensä. Tämä koitui tappioksi puoluekoneistolle ja ay-liikkeelle: enemmistö esivaaliin osallistuneista halusi ehdokkaan politiikan ulkopuolelta.

Viime aikoina SDP:n puolueosastojen aktiivisuutta ehdokasasiassa on tulkittu, että puolueen tuolloinen nöyryytys on muistissa.

Ahtisaari toi mukanaan uuden tyylin ja uudet tavat. Hän ryhtyi kiertämään maakuntia ja kättelemään kansalaisia. Suomi oli saanut presidentin, joka otti hanakasti ja totuttua laveammalti kantaa asioihin.

Ahtisaari ilmestyi jopa television viihdeohjelmaan selittämään, miksi hän saapui valtiovierailulta Ruotsista laastari otsassaan.

Ahtisaari puolusti voimallisesti presidentin asemaa muuttuvissa oloissa. Hän hämmästytti hallitusta ja eduskuntaa toteamalla, että "maassa on tehty vallankaappausta ilman lainsäädäntöä, kun presidentin asemaa on pyritty muuttamaan".

Nyt eduskunnan käsittelystä on tulossa Suomelle uusi perustuslaki, joka kaventaa presidentin valtaa.

Ahtisaaren suosioluvut ovat vuosien aikana vaihdelleet. Viime aikoina suosiomittaukset eivät ole olleet Ahtisaarelle kovin suosiollisia.

Sorsa: Puolueen kunnianpalautusta

SDP:n entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa tulkitsee kipakasti puolueväen tuntoja presidentinvaaliehdokasasettelussa. Hän kirjoittaa Turun Sanomissa tiistaina julkaistussa kolumnissaan, että SDP:n kenttä käy kiihkeätä keskustelua.

Sorsan mielestä olisi väärin sanoa, että tyytymättömyys kohdistuu istuvaan presidenttiin.
- Toki sitäkin on, mutta jos henkilökohteita etsitään kiukun kohteena on ennen kaikkea "Maran mafia", presidentin miehet, hän kirjoittaa.

Sorsan näkemyksen mukaan näiden miesten nähdään nöyryyttäneen ja häpäisseen viime esivaaleissa sosiaalidemokraattista puoluetta. Periaatteellinen puolueväki on nyt hakemassa ennen kaikkea puolueen kunnianpalautusta.

- Ennen kaikkea sitä tarkoittavat ehdollepanot ja niiden saama laaja tuki. Halutaan, että puolue järjestää lailliset ja kunnialliset esivaalit ja siten pyyhkii yltään viime kerralla jääneet pahat tahrat.

Sorsa kehuu kirjoituksessaan Pertti Paasion ja Jacob Södermanin taitoja, mutta erityisesti hän nostaa esiin Tarja Halosen. Sorsan mielestä ulkoministeri Halonen on ulkopoliittisesta kolmikosta ollut nimenomaan se, jonka lausuntoja ei ole tarvinnut ihmetellä eikä jälkikäteen selitellä ja korjailla.

- Parin viime vuoden ajan hän on selvästi ollut ulkopolitiikan tekijä numero yksi, hän kiittelee. Sorsa muistuttaa lisäksi, että Halonen on iloinen, konstailematon ja työteliäs ihminen.

STT-IA
27.4.1999