Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Neuvostojoukot marssivat Afganistaniin 20 vuotta sitten



Neuvostojoukkojen marssi Afganistaniin 20 vuotta sitten syöksi maan sotien kierteeseen, jolle ei näy loppua vieläkään. Neuvostoliitolle hyökkäys oli "Moskovan Vietnam", suurvallan nöyryyttävä tappio vähäpätöiseltä tuntuneelle vastustajalle.


Neuvostojoukkojen tunkeutuminen Afganistaniin alkoi joulukuussa 1979. Kommunistit olivat 1978 kaapanneet vallan Afganistanissa, Neuvostoliiton naapurimaassa, mutta kommunistien valta näytti horjuvalta.

Maitten väliseen ystävyyssopimukseen vedoten Neuvostoliitto aloitti joukkojen vyörytyksen Afganistaniin 27. joulukuuta 1979. Myöhemmin Afganistanissa olevien neuvostojoukkojen määrä nousi ajoittain yli 100 000:een.

Yhdysvallat tuki muslimisissien, mujahedinien, taistelua Afganistanin hallitusta ja neuvostomiehittäjiä vastaan.
- Ammuimme alas monta helikopteria, muistelee sissiveteraani Ahmed Maftun Kandaharissa.

- Mutta sitten venäläiset ryhtyivät käyttämään panssaroituja helikoptereita, ja meidän tappiomme kasvoivat. Kerroimme tilanteesta amerikkalaisille ja saimme uusia ohjuksia, joilla pystyimme tuhoamaan panssaroituja helikoptereita.


Sodan jäljet kaikkialla

Sodan jäljet näkyvät yhä kaikkialla Afganistanissa. Katujen varsilla on romuttuneita neuvostopanssareita, ja yhä edelleen näkyy runsaasti punaisiksi maalattuja kiviä, jotka varoittavat miinakentistä.

Afganistanin painajainen ei päättynyt sen enempää neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista helmikuussa 1989 kuin myöskään 1992. Silloin muslimisissit valtasivat pääkaupungin Kabulin ja syöksivät lopullisesti vallasta presidentti Najibullahin, jonka Neuvostoliitto oli nostanut valtaan.

Sissit olivat tuskin saaneet Najibullahin kukistettua kun he jo aloittivat oman keskinäisen sodankäyntinsä. Sissien keskinäisissä taisteluissa tuhoutui myös Kabul, joka sijaitsi sissien rintamalinjojen välissä.

Vuonna 1994 käynnisti ääri-islamilainen Taleban-liike oman sotansa - tavoitteenaan sisällissodan lopettaminen.

Taleban on lähes onnistunut tavoitteessaan. Tällä haavaa Talebanin vallan ulottumattomissa on vain sissijohtaja Ahmed Shah Masoodin alue Panjshirin laaksossa.


Jälleenrakennus ei ole alkanutkaan

Afganistanin jälleenrakennus ei ole vielä oikeastaan alkanutkaan. Ulkomaailma suhtautuu torjuvasti Afganistanin Taleban-valtiaisiin, jotka sortavat naisia, eivät salli tyttöjen koulunkäyntiä ja käyttävät sellaisia rangaistuksia kuin käsien katkominen varkailta.

Erityisen kielteisesti Talebaniin suhtautuu nykyisin Yhdysvallat, joka syyttää Afganistania terroristijohtajansa pitämänsä Osama bin Ladenin suojelemisesta.

Afganistanin eristyneisyys on johtanut mm. elintarvikkeiden hintojen nousuun. Kabulin asukkaiden kasvoista on selvästi nähtävissä, että kaupungissa on puute leivästä.

Maan valuutan arvo laskee kaiken aikaa, ja valtaosa ihmisistä on jo aika päiviä sitten myynyt kaiken omaisuutensa leivän hankkimiseksi.


Talouden kaksi tukea

- Talebanien talouspolitiikka nojaa kahteen tukeen: huumeisiin ja salakuljetukseen. Lopputulos voi olla vain huono, varoittaa eräs läntinen diplomaatti.

Afganistanin kautta salakuljetetaan mm. televisioita ja jääkaappeja Pakistaniin tullimaksujen välttämiseksi. Oopiumia taas tuotetaan Afganistanissa tällä haavaa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tällaiset seikat eivät kuitenkaan saisi monien asiantuntijoiden mielestä olla esteenä Talebanin hallituksen tunnustamiselle. Muutoksia voisi näiden asiantuntijoiden mukaan tapahtua Afganistanissa vasta kun länsi ryhtyy tosissaan neuvottelemaan Talebanin kanssa.

Taleban vakuuttaa olevansa tähän valmis.
- Mutta sanommepa mitä tahansa, kukaan ei kuuntele meitä, sanoo Talebanin ulkopoliittinen asiantuntija Abbas Stanaksai.

STT-IA
23.12.1999


Ulkomaat -sivulle