Kotirauha- ja kunnianloukkaussäännösten uudistamista yritetään jälleen
Yli sadan vuoden takaa peräisin olevat kotirauha- ja kunnianloukkaussäännökset aiotaan uudistaa - jälleen. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle samansisältöisen esityksen kuin edellinen hallitus pari vuotta sitten.
Edellisellä vaalikaudella esitys raukesi eduskunnassa.
Esitys laajentaa salakatselun soveltamisalaa
kotirauhan suojaaman alueen ulkopuolelle
pukukoppeihin, käymälöihin ja muihin kotirauhan
suojaamaan paikkaan rinnastettaviin tiloihin.
Sama
suoja ulottuisi vastedes myös virastoihin, toimistoihin
ja liikkeisiin silloin, kun ne eivät ole auki yleisölle.
Syynä lainsäädännön uudistamiseen on yksityiselämän
suojan vahvistunut asema perusoikeutena. Myös
teknisen kehityksen yksityisyydelle asettamat vaarat
ovat kasvaneet.
Nykyiseen tapaan kotirauha olisi suojattu mm.
oikeudettomalta tunkeutumiselta tai kätkeytymiseltä
sisään. Rangaistavaa olisi myös toisen kotirauhan
rikkominen metelöimällä, heittämällä esineitä,
soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla.
Kotirauhan rikkominen olisi esityksen mukaan törkeää
esimerkiksi silloin, kun rikoksentekijä on varustautunut
aseella tai kun rikoksen uhrilla on muuten perusteltu
syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan
vaarassa.
Kotirauhan rikkomisesta voisi seurata sakkoa tai
vankeutta enintään kuusi kuukautta. Törkeästä
kotirauhan rikkomisesta rangaistuksena olisi sakkoa tai
enintään kaksi vuotta vankeutta.
Edellisestä esityksestä kotirauhan suojaamaa aluetta
jossain määrin täsmennettiin. Turkistarhaajan pihapiiri
on vastedes kotirauhan piirissä.
Luvatonta tunkeutumista
Virastorauhaa ja ns. julkista kotirauhaa koskevat
erilliset säännökset on tarkoitus korvata uusilla
rangaistussäännöksillä. Lakiesityksessä tuodaan tässä
yhteydessä esiin käsite luvaton tunkeutuminen.
Kun nykyisin laissa suojataan vain virastojen rauhaa,
uusi säännös suojaisi luvattomalta tunkeutumiselta
myös liikehuoneistoja, tuotantolaitoksia, toimistoja ja
kokoustiloja. Suojan piiriin kuuluisivat myös näihin
tiloihin liittyvät aidatut piha-alueet.
Valtakunnan turvallisuuteen liittyvistä syistä
suojattaisiin edelleen myös kasarmialueita ja muita
puolustusvoimien käytössä olevia alueita.
Luvaton tunkeutuminen olisi törkeää mm. silloin, jos
kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai
vieraan valtion edustuston käytössä oleva rakennus tai
huoneisto. Lisäksi teon olisi oltava kokonaisuudessaan
törkeä.
Sovituskoppien valvontakielto liittyy salakuunteluun ja
salakatseluun. Näistä rikoksista sekä niiden
valmistelusta ja yrityksestä tulee lakiin omat
määräykset.
Yleisöltä suljetussa paikoissa oleskelevan katseleminen
ja kuvaaminen teknisellä laitteella olisi vastedes
rangaistavaa, jos se tapahtuu oikeudettomasti ja
tarkkailtavan yksityisyyttä loukkaavasti. Tämä määräys
suojaisi salakatselulta mm. yksityisten yhdistysten
tilaisuuksissa tai sairaalassa oleskelevia.
Tavanomainen valokuvaaminen olisi kuitenkin edelleen
myös yleisöltä suojatuissa kokouksissa sallittua.
Salakatselusäännös ei estäisi esimerkiksi virastojen ja
liikkeiden tuloväylien ja niihin verrattavien sisätilojen
videovalvontaa.
Valheellinen tieto kunnianloukkausta
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen korvaisi
asiallisesti samansisältöisen yksityiselämän loukkausta
koskevan rangaistussäännöksen. Rangaistavaa olisi
edelleen toisen yksityiselämää koskevan loukkaavan
tiedon tai vihjauksen toimittaminen ihmisten saataville.
Kunnianloukkausrikoksia koskevia määräyksiä on
tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää korvaamalla
herjausta ja solvausta koskevat erilliset säännökset
kunnianloukkausta ja törkeää kunnianloukkausta
koskevilla säännöksillä.
Kunnianloukkausta olisi ensinnäkin valheellisen tiedon
tai vihjauksen esittäminen toisesta niin, että teko on
omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä
loukatulle tai sitten häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Kunnianloukkaus voisi tapahtua myös muulla tavalla
halventamalla toista.
Kunnianloukkaus olisi törkeä esimerkiksi silloin, kun
rikos tehdään joukkoviestintä käyttäen tai jos sillä
aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä tai
erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa.
Myös kuolleen henkilön muiston häpäiseminen olisi
rangaistavaa kunnianloukkauksena. Rikoksen
syytteeseenpanoa rajoittavasta ehdottomasta 20
vuoden määräajasta on tarkoitus luopua.
Virallisen syyttäjän toimivalta nostaa syyte olisi
kotirauharikoksissa sekä salakuuntelu- ja
salakatselurikoksissa nykyistä joustavampi
STT-MH
23.12.1999
Politiikka -sivulle
|