Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomessa kehitettävä informaatioteknologian osaamista



Suomessa tulisi lähitulevaisuudessa kehittää erityisesti informaatioteknologian osaamista. Sen keskeisinä osa-alueina korostuvat telekommunikaation, elektroniikan, ohjelmistotuotannon ja teknologiaa hyödyntävän sisältötuotannon kehittäminen.


Lisäksi hyvinvoinnin ja ympäristön alalla nähdään suurta kehittämistarvetta ja potentiaalia. Matkailu ja mekaaninen puunjalostus ovat myös tärkeitä kehittämisen kohteita.

Myös kaikilla maan suuralueilla informaatioteknologian osa-alueet korostuvat. Etelä-Suomessa korostuu lisäksi hyvinvoinnin ja ympäristöalan kehittäminen.

Länsi-Suomessa puolestaan nousee esiin järjestelmätoimittamisen, kuten erilaisten insinööritaitoa vaativien koneiden ja laitteiden toimittaminen. Itä-Suomessa mekaaninen puunjalostus on tärkeimpiä kehitettäviä aloja ja Pohjois-Suomessa painotetaan sisältötuotantoa ja matkailua.

Tiedot käyvät ilmi julkistetusta tutkimuksesta Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa. Sen toteutti Oy Aluekehitys RD sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnvera Oyj:n rahoittamana. Lisäksi ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat Finpron ja valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen edustajat.

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää Suomessa kehitettäviä aloja ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluja Pohjois-Euroopan markkina-alueen ja pk-yritysten näkökulmasta.


Ns. veturiyritykset keskeisiä avainalojen kansainvälistämisessä

Useimpien alojen kehittämismahdollisuudet ovat suurimmat kaupunkimaisilla alueilla, jossa sijaitsevat myös ns. veturiyritykset. Veturiyritysten merkitys nähdään tärkeänä erityisesti avainalojen verkottumisen ja kansainvälistymisen kehittämisessä.

Yritysten väliset verkostot syntyvät luontevimmin jonkin kokonaisuuden tuottamisesta ja markkinoinnista vastaavan veturiyrityksen intresseistä käsin. Nämä verkottumista johtavat yritykset voivat olla myös maamme rajojen ulkopuolella.

Veturiyrityksiä voi syntyä myös suurteollisuudesta yhtiöitettävistä erikoisosaamisalueista tai julkisen vallan toimin aloitetusta esimerkiksi matkailun kokonaisuuden markkinointitapahtumasta. Tällainen on muun muassa Kemin Lumilinna-projekti.

Maaseutualueilla tulisi tutkimuksen mukaan kehittää erityisesti veturiyritysten syntyä ja pk-yritysten verkostoitumista tukevia tukipalveluita sekä koulutusta. Myös logistiikkapalvelujen, markkinainformaation ja tuotekehityspalvelujen kehittäminen on tärkeää.

Erityisesti tutkimus- ja koulutuspalvelujen, osaamiskeskuspalvelujen sekä logistiikkapalvelujen osalta tulisi maaseudulla lisätä vuorovaikutusta kaupunkialueiden kanssa.


Tutkimus- ja oppilaitosten rooli erityisen tärkeä

Tutkimuksessa arvioitiin myös eri toimijoiden rooleja ja painoarvoa kansainvälistymisprosessissa. Erityisesti korostui tutkimus- ja oppilaitosten tärkeä merkitys kansainvälistymisprosessissa.

Maakuntien liittojen rooliksi osoittautui alueensa vahvuuksien hyödyntäminen, vision ja strategian luominen sekä eri toimijoiden sitouttaminen strategiaprosesseihin.

TE-keskusten rooliksi kansainvälistymisessä painottui rahoitus- ja resurssointi, neuvonta ja tiedonjakaminen sekä osallistuminen yritysten viennin edistämiseen.

Tutkimusta varten tehtyihin haastatteluihin osallistuivat maakuntien liittojen ja TE-keskusten edustajat. Alueellisten kehittäjäviranomaisten lisäksi haastateltiin yritysten kehittämiseen tähtäävistä toimijoista muodostettu kriitikkojoukko. Suurin osa heistä oli maakuntajohtajia tai TE-keskusten johtajia. Yhteensä tutkimuksessa haastateltiin noin 100 henkilöä.

IA
23.12.1999


Talous -sivulle