Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

23.12.1999

Keltanokka menestyi

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi muodostui menestykseksi sekä Suomen että Euroopan unionin kannalta. Helsingin huippukokouksessa saavutettiin verotuksen harmonisointia lukuun ottamatta yhteisymmärrys kaikista esityslistalla olleista kysymyksistä.

Helsingin huippukokous jää historiaan laajentumisen kokouksena, jolloin EU otti ensimmäiset todelliset askeleet laajetakseen kaikkien eurooppalaisten kansakuntien yhteisöksi. Unioni neuvottelee nyt jäsenyydestä yhteensä 12 maan kanssa. Unioni on valmis kutsumaan uusia jäseniä useammassa aallossa alkaen vuodesta 2002.

Yhteystyön syventämisen tai laajentamisen ristiriita ratkaistiin nyt laajentamisen hyväksi, vaikka ei liene epäselvyyttä siitä, että jatkossa EU kehittyy entistä enemmän liittovaltion suuntaan.

Helsingissä tehtiin myös kriisinhallinnan kannalta merkittäviä päätöksiä. EU kehittää itsenäistä kriisinhallintakykyään osana unionin yhteistä turvallisuuspolitiikkaa. Tarkoituksena ei ole luoda päällekkäistä organisaatiota NATO:n kanssa, EU voi jatkossa käynnistää omia NATO:sta riippumattomia organisaatioitaan.

Kaikkien menestyneiden kokousten takana on mittava määrä valmistelua. Niin tämänkin. Suomessa vastuulliset virkamiehen ja ministerit tekivät ulkomaillakin tunnustusta saaneella tavalla työtä vuorotta, jotta Helsingin huippukokouksessa voitiin päästä mittaviin tavoitteisiin.

TIMO KERVINEN

Rauhankin voisi tehdä

Kreml liittolaisineen menestyi Venäjän vaaleissa niin hyvin, että tulos tarjoaa pääministeri Vladimir Putinille työrauhan sekä pääministerinä että tilaisuuden valmistautua seesteisessä ilmapiirissä vuoden 2000 kesän presidentinvaaleihin.

Tshetshenian sodan aloittaminen ja jatkaminen palvelivat Putinin ja hänen tuekseen ryhmittyneiden puolueiden vaaliasetelmia, mutta ei ole lainkaan sanottu, että ne vähänkään pidemmällä aikavälillä palvelevat hänen kuningastietänsä Venäjän presidentiksi.

Putin voisi nyt halutessaan kääntää valtiolaivan kurssin eristäytymiseen johtavasta Tshetshenian sodan jatkamisesta demokratiaan ja kansanvaltaan perustuvalle eurooppalaisen yhteistyön tielle. Samalla pääministeri voisi keskittyä maan talousvaikeuksien voittamiseen, joissa niissäkin olisi tekemistä yllin kyllin.

Näin ei vain näytä käyvän. Venäjä valmistelee ilmeisesti suurhyökkäystä Groznyiin ja kalistelee jo sapelia Georgiankin kanssa. Ympäri Venäjää tshetsheenejä vainotaan ja pidätetään täysin mielivaltaisesti, jos Amnesty Internationalia on uskominen. Miksipä ei olisi?

Näyttääkin vahvasti siltä, että Venäjä valitsee eristäytymisen ja rettelöimisen tien.

TIMO KERVINEN