Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Sosiaalimenot lamavuosien takaiselle tasolle



Sosiaalimenojen osuus kansantuotteesta on kuluneena vuonna palannut lamavuosien takaiselle tasolle. Tähän on päästy sosiaalimenoja leikkaamalla, samalla kun työllisyys on kohentunut ja tuotanto kasvanut ripeästi.


Tänä vuonna sosiaalimenojen arvioidaan jäävän 26,5 prosenttiin kansantuotteesta, joten se alittaa jo selvästi EU-maiden keskiarvon.

Sosiaalimenoista 30 prosenttia menee vanhuuteen ja 23 prosenttia sairauteen ja terveyteen. Näiden molempien ryhmien osuuden ennustetaan kasvavan entisestään vuoteen 2005 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti keskiviikkona raporttinsa Sosiaaliturvan suunta 1999-2000.


Tuloerot kasvaneet meillä ja muualla

Sosiaalietuuksien leikkaukset ovat vahvistaneet edelleen tuloerojen kasvua. Sitä on vauhdittanut myös omaisuustulojen kasvu sekä nousukaudenkin aikana melko korkealla pysynyt työttömyys.

Erityisesti suurituloisin kymmenes on kasvattanut omaa osuuttaan entisestään.

Vaikka tuloerot edelleen kasvavat, ei Suomi vielä ole hävinnyt muille kuin Tanskalle ja Ruotsille, joissa tuloerot ovat Suomea pienemmät. Erot ovat kasvaneet myös Norjassa ja Ruotsissa, mutta Tanskassa ja Ranskassa ne ovat kaventuneet.

Nuorten tulokehitys ei ole pysynyt vanhempien ikäryhmien vauhdissa ja yhä suurempi osa nuorista jää suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle.

Monet näistä köyhyysrajan alle pudonneista ovat kuitenkin opiskelijoita, joten köyhyys jää todennäköisesti väliaikaiseksi vaiheeksi.

Raportti voi antaa nuorten tilanteesta kuitenkin liian pessimistisen kuvan. Tuoreimmat tulonjakotilastot ovat vuodelta 1997 ja tilanne on siitä muuttunut. Hyvin pian nuorista työntekijöistä on jo pulaa, ennustaa apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman sosiaali- ja terveysministeriöstä.


Yksinhuoltajien tulot eivät kasva

Eläkeläiset ovat pärjänneet tulokehityksessä Myhrmanin mukaan parhaiten, koska uudet paremman eläkekertymän keränneet ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle.

Tietyillä tulotasoilla eläketalouksien reaalitulot näyttävät kuitenkin kuluneella vuosikymmenellä jopa supistuneen.

Vanhemman väen suurten terveydenhoitomenojen vuoksi sinänsä kohtuullinenkin tulotaso voi todellisuudessa olla kuitenkin riittämätön.

Eri perhetyyppien keskimääräinen tulokehitys on ollut melko samansuuntaista. Joukosta poikkeavat ainoastaan yksinhuoltajat, joiden tulot eivät näytä viime vuosina juuri kasvaneen.


Eläkeputki remonttiin ennen massojen tuloa

Suurena sosiaaliturvan uhkana nähdään edelleen väestön liian varhainen eläkkeelle siirtyminen.

Asia on saatava kuntoon, ennen kuin suuret ikäluokat ovat eläkeputki-iässä. Jos massa, joka on tulossa 55-vuotiaaksi, saa mennä putkesta läpi hallitsemattomasti, sosiaaliturvan rahoitus sortuu, ennustaa Myhrman.

Jos kansallisen ikäohjelman tavoitteissa päästään muuten eteenpäin, eläkeputki voidaan pistää remonttiin. Silloin yritykset saavat tulla toimeen työvoimansa kanssa kouluttamalla sitä ja ikärasismista luopumalla.


Lapsetkin jakautumassa selviytyjiin ja syrjäytyjiin

Työllisyyden kohentumisen myötä riippuvuus tulonsiirroista on hiukan vähentynyt. Kuitenkin lähes täysin tulonsiirtojen varassa elävien talouksien osuus näyttää jääneen pysyvästi aiempaa suuremmaksi.

Vanhempien taloudelliset ongelmat ja syrjäytyminen heijastuvat myös lasten hyvinvointiin ja lapsetkin uhkaavat jakautua selviytyjiin ja syrjäytyjiin.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut koko kuluneen vuosikymmenen ajan ja määrä olisi vieläkin suurempi, elleivät kunnat olisi karsineet sellaisia lastensuojelutoimia, joista koituisi erityisen suuria kustannuksia.

STT-IA
23.12.1999


Politiikka -sivulle