Sosiaalimenot lamavuosien takaiselle tasolle
Sosiaalimenojen osuus kansantuotteesta on kuluneena vuonna palannut lamavuosien takaiselle tasolle. Tähän on päästy sosiaalimenoja leikkaamalla, samalla kun työllisyys on kohentunut ja tuotanto kasvanut ripeästi.
Tänä vuonna sosiaalimenojen arvioidaan jäävän
26,5 prosenttiin kansantuotteesta, joten se
alittaa jo selvästi EU-maiden keskiarvon.
Sosiaalimenoista 30 prosenttia menee vanhuuteen
ja 23 prosenttia sairauteen ja terveyteen. Näiden
molempien ryhmien osuuden ennustetaan
kasvavan entisestään vuoteen 2005 mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti keskiviikkona
raporttinsa Sosiaaliturvan suunta 1999-2000.
Tuloerot kasvaneet
meillä ja muualla
Sosiaalietuuksien leikkaukset ovat vahvistaneet
edelleen tuloerojen kasvua. Sitä on vauhdittanut
myös omaisuustulojen kasvu sekä nousukaudenkin
aikana melko korkealla pysynyt työttömyys.
Erityisesti suurituloisin kymmenes on kasvattanut
omaa osuuttaan entisestään.
Vaikka tuloerot edelleen kasvavat, ei Suomi vielä
ole hävinnyt muille kuin Tanskalle ja Ruotsille,
joissa tuloerot ovat Suomea pienemmät. Erot ovat
kasvaneet myös Norjassa ja Ruotsissa, mutta
Tanskassa ja Ranskassa ne ovat kaventuneet.
Nuorten tulokehitys ei ole pysynyt vanhempien
ikäryhmien vauhdissa ja yhä suurempi osa
nuorista jää suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle.
Monet näistä köyhyysrajan alle pudonneista ovat
kuitenkin opiskelijoita, joten köyhyys jää
todennäköisesti väliaikaiseksi vaiheeksi.
Raportti voi antaa nuorten tilanteesta kuitenkin
liian pessimistisen kuvan. Tuoreimmat
tulonjakotilastot ovat vuodelta 1997 ja tilanne on
siitä muuttunut. Hyvin pian nuorista työntekijöistä
on jo pulaa, ennustaa apulaisosastopäällikkö Rolf
Myhrman sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yksinhuoltajien
tulot eivät kasva
Eläkeläiset ovat pärjänneet tulokehityksessä
Myhrmanin mukaan parhaiten, koska uudet
paremman eläkekertymän keränneet ikäluokat
ovat siirtyneet eläkkeelle.
Tietyillä tulotasoilla
eläketalouksien reaalitulot näyttävät kuitenkin
kuluneella vuosikymmenellä jopa supistuneen.
Vanhemman väen suurten terveydenhoitomenojen
vuoksi sinänsä kohtuullinenkin tulotaso voi
todellisuudessa olla kuitenkin riittämätön.
Eri perhetyyppien keskimääräinen tulokehitys on
ollut melko samansuuntaista. Joukosta poikkeavat
ainoastaan yksinhuoltajat, joiden tulot eivät
näytä viime vuosina juuri kasvaneen.
Eläkeputki remonttiin
ennen massojen tuloa
Suurena sosiaaliturvan uhkana nähdään edelleen
väestön liian varhainen eläkkeelle siirtyminen.
Asia on saatava kuntoon, ennen kuin suuret
ikäluokat ovat eläkeputki-iässä. Jos massa, joka
on tulossa 55-vuotiaaksi, saa mennä putkesta läpi
hallitsemattomasti, sosiaaliturvan rahoitus sortuu,
ennustaa Myhrman.
Jos kansallisen ikäohjelman tavoitteissa päästään
muuten eteenpäin, eläkeputki voidaan pistää
remonttiin. Silloin yritykset saavat tulla toimeen
työvoimansa kanssa kouluttamalla sitä ja
ikärasismista luopumalla.
Lapsetkin jakautumassa
selviytyjiin ja syrjäytyjiin
Työllisyyden kohentumisen myötä riippuvuus
tulonsiirroista on hiukan vähentynyt. Kuitenkin
lähes täysin tulonsiirtojen varassa elävien
talouksien osuus näyttää jääneen pysyvästi
aiempaa suuremmaksi.
Vanhempien taloudelliset ongelmat ja
syrjäytyminen heijastuvat myös lasten
hyvinvointiin ja lapsetkin uhkaavat jakautua
selviytyjiin ja syrjäytyjiin.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on
kasvanut koko kuluneen vuosikymmenen ajan ja
määrä olisi vieläkin suurempi, elleivät kunnat olisi
karsineet sellaisia lastensuojelutoimia, joista
koituisi erityisen suuria kustannuksia.
STT-IA
23.12.1999
Politiikka -sivulle
|