Uusi yhteistyö asevientiasioissa saa kiitosta EU-mailta
EU-maat ovat tyytyväisiä siihen, miten niiden uusi yhteistyö asevientiin liittyvissä asioissa on alkanut toimia.Ensimmäisen vuoden kokemuksia selvittänyt maiden yhteinen virkamiestyöryhmä aikoo ehdottaa yhteistyön parantamista mm. lisäämällä vielä keskinäistä tietojen vaihtoa.
Työryhmä ei ole esittämässä uusia keinoja esimerkiksi sen asian valvomiseksi, keiden käsiin EU-maista viedyt aseet lopulta päätyvät. Ihmisoikeusjärjestöt ovat toivoneet tällaista erityisesti Itä-Timorin tapahtumien jälkeen.
Virkamiesten arvio ja ehdotukset esitellään EU-maiden ulkoministereille lokakuussa. Silloin myös julkisuuteen annettava raportti sisältää ensimmäisen kerran yhteen koottuna tietoja EU-maiden aseviennistä. Useiden maiden osalta tiedot tosin ovat vajavaisia.
EU-maat sopivat viime vuoden kesällä tietojen vaihdosta ja yhteisistä neuvotteluista asevientiasioissa. Maat ilmoittavat toisilleen, kun ne eivät anna lupaa aseiden toimittamisesta johonkin maahan.
Jos joku toinen aikoo sallia aseiden viennin kyseiseen maahan, se joutuu konsultoimaan asiasta kieltopäätöksen aiemmin tehneen maan kanssa.
Tällainen neuvotteluvelvoite on ainutlaatuinen ja sen arvioidaan nostaneen jossain määrin kynnystä sallia aseiden vientiä sellaiseen maahan, jonne joku toinen on sen kieltänyt. Työryhmän saamien tietojen mukaan eniten tällaisia konsultointikeskusteltuja ovat käyneet Ranska (8 kertaa) ja Britannia (7).
Työryhmässä on kaivattu tarkempaa yhteistä määrittelyä siitä, mitä kaikkia pidetään sotilastarvikkeina. Nyt voidaan eri maissa tulkita eri tavoin, ovatko esimerkiksi jotkut kuljetusajoneuvot sotilaskalustoa vai ei.
Sitä ei kerrota, mihin aseita viety
EU-mailta toivotaan myös aiempaa täydellisempiä perusteluja sille, miksi ne ovat kieltäneet aseiden viennin johonkin maahan.
Työryhmän mielestä yhteisen toimintalinjan syntymistä helpottaisi myös tietojen vaihto siitä, miten eri maat tulkitsevat esim. YK:n ja Ety-järjestön asevientikieltoja.
Useat EU-maat mm. Britannia ja Ranska, eivät antaneet tietoja asevientinsä määrästä. Tietoja antaneista maista suurin aseviejä on Saksa, jossa tämän viennin arvo oli vuonna 1998 16,8 miljardia Suomen markkaa. Suomen asevienti oli 180 miljoonaa markkaa. Saksassa evättiin asevientilupa 97 kertaa ja Suomessa 5.
Lokakuussa julkistettavaan raporttiin ei tule tietoja siitä, mihin maihin aseita on viety ja mihin maihin eri valtiot ovat kieltäneet aseiden viemisen.
STT-IA
24.9.1999
